Uskonnollisen tilaisuuden järjestäminen: kuusi pointtia

Kari Hännikäinen

Kantelupukki oli esillä Treduca-koulutustapahtumassa lauantaina 10.11.2018. Eräässä tapahtumavieraan kanssa käymässäni keskustelussa listasin kuusi asiaa, joiden toteutumista koulun tulisi toiminnassaan mielestäni arvioida, kun se järjestää uskonnollisia tilaisuuksia. Nämä nousevat suoraan perustuslaista ja perusoikeuksista sekä hyvän hallinnon periaatteista.

1. Uskonnon JA OMANTUNNON VAPAUDEN kunnioittaminen 

Tukevatko uskonnollisen tilaisuuden järjestelykäytänteet positiivista JA negatiivista uskonnonvapautta vai muodostuuko uskonnosta velvollisuus? Osallistuvatko oppilaat tilaisuuteen omasta vapaasta tahdostaan tai huoltajien tahdosta vai onko syy ympäristön paine tai pelko eristämisestä? Onko tilaisuudessa varmasti kyse lapsen oikeudesta uskontoon eikä uskonnon oikeudesta lapseen?

2. Yhdenvertaisuus

Onko vaihtoehtoinen tilaisuus järjestetty siten, että se on aidosti samanarvoinen kuin uskonnollinen tilaisuus? Onko sen sisältö luonteeltaan ja tavoiteeltaan mahdollisimman samankaltaista kuin uskonnollisen tilaisuuden?

3. Lasten tasa-arvo

Onko varmasti toimittu siten, että sekä uskonnottomien että uskonnollisten perheiden lapset kokevat olevansa samassa asemassa? Olettaako koulu, että kirkkoon kuuluvat automaattisesti käyttäytyvät tietyllä tavalla ja kirkkoon kuulumattomat toisella vai ovat lapset tilanteessa oikeasti tasa-arvoisessa asemassa?

4. Julkisen vallan neutraliteettivaatimus

Onko koulu toiminut siten, että se ei varmasti yritä asettaa yhtä katsomusta parempaan asemaan kuin toista? 

5. Indotrinaation kielto

Onko toimittu varmasti niin, että tilaisuudessa ei yritetä saada lapsia omaksumaan jotakin tiettyä maailmankatsomusta? Onko tämä tehty myös selväksi tilaisuutta järjestävälle yhteistyötaholle? Otetaanko tämä myös huomioon tilaisuuteen osallistumattomien osalta?

6. Informaatio ja nevonta

Onko oppilailla ja huoltajilla ollut varmasti ja riittävästi tietoa uskonnollisista tilaisuuksista, niiden vaihtoehdoista ja molempien sisällöstä? Onko varmasti toimittu siten, että perheillä on ollut tämä tieto käytettävissään riittävän ajoissa? Onko informoitu, miten perheet voivat valita osallistumisensa tarvittaessa tapauskohtaisesti? Onko perheillä varmasti ollut aito vapaus valita?

 

Koulu on osa julkista valtaa. Tämän vallankäytön kohteena ovat pakollista peruskoulua käyvät puolustuskyvyttömässä asemassa olevat lapset. Heihin kohdistuva vallankäyttö on myös hyvin kokonaisvaltaista ja eroaa näin oleellisesti muusta julkisen vallan käytöstä. Oppilaan asema koulussa eroaa oleellisesti siitä, mikä on asemasi asioidessasi KELAssa. 

Julkista valtaa ei käytetä maalais- tai kaupunkilaisjärjellä (vaikka Oulun tuore piispa niin kokee). Vallankäytölle pitää olla aina perusteet. Kun puhutaan lapsista, niin nämä perusteet olisi hyvä erityisesti tiedostaa ja toimia niiden pohjalta. 

Kommentteja tästä pohdinnasta otetaan vastaan Facessa tai kantelupukin palautelomakkeella.

 

 

Muutama linkki:

https://www.oikeusasiamies.fi/fi/web/selkosuomi/mita-on-hyva-hallinto-

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325#L2P6

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1976/19760008/19760008_2#idp446358960

 




Ken ei kirkossa käy, sen pitää siivoustyötä tekemän!

Kaikki te vanhemmat, joilla on useampia lapsia. Tehkääpä joskus seuraava koe. Laitatte katraanne siivoamaan kotianne. Muutaman minuutin päästä keskeytätte muksujen askareet. Yhdelle sanotte, että hänen pitää jatkaa siivoamista. Muut otatte olohuoneeseen ja alatte keskustella siitä, miten tärkeää on puhaltaa yhteen hiileen. Ja mikä on tärkeää yleensäkin elämässä. Vähän siinä filosofoitte keskenänne. Laulatte muutaman laulun ja keskustelette lisää.

 

Tämä yksi yksinään siis koko ajan luuttuaa tupaa.

 

Tapahtuman jälkeen voitte sitten kysellä siivoamaan jääneeltä, että miltä tuntui. Oliko kohtelu oikeudenmukaista ja tasa-arvoista? Tunsitko olevasi arvostettu perheenjäsen?

 

Kantelupukin kautta kanneltiin AVIin taannoin tapauksesta, jossa erään koulun ne oppilaat, jotka eivät osallistuneet kevätkirkkoon, laitettiin siistimään koulun ilmoitustauluja. Vastineessaan rehtori selvittää, että koulua oli siivottu koko viikon ajan kevätjuhlia varten. Tämän lisäksi niille oppilaille, jotka eivät osallistuneet kevätkirkkoon, tarjottiin näin ”mahdollisuutta tehdä vielä viimeinen silaus koulurakennuksen kevätjuhlakuntoon laittamiseksi.”

 

Lainaus rehtorilta: 

”Jos osa oppilaista koki tämän tekemisen rangaistuksena, on koululla ja kodeilla vielä asennekasvatustyötä tehtävänä. Paikkojen kuntoon laittaminen yhteistä juhlaa varten opettaa ja ohjaa oppilaita pyyteettömyyteen ja epäitsekkääseen ajatteluun ja toimintaan, jotka ovat keskeisiä tavoitteita kasvatuksessa. Näitä asioita korostettiin myös pidetyssä kevätkirkossa.”

 

Tämä ei ole ainukainen kerta kun jossakin koulussa oppilaille tarjotaan siivousta jumalanpalveluksen rinnaikkaistilaisuudeksi mutta perustelut ovat omaa luokkaansa. Sinä joko osallistut jumalanpalvelukseen tai pyyteettömästi ja epäitsekkäästi siivoat sillä aikaa kun muut ovat jumalanpalveluksessa.

 

Opetushallituksen ohjeiden mukaan koulun on uskonnollisten tilaisuuksien rinnalle järjestettävä vaihtoehtoista ja mielekästä toimintaa, joka on luonteeltaan ja tavoitteiltaan mahdollisimman samankaltaista kuin siinä tilaisuudessa, jonka tilalla muuta toimintaa järjestetään. Vaihtoehtoisen tilaisuudet on myös järjestettävä siten, ettei lasten yhdenvertainen kohtelu vaarannu ja ettei leimautumista aiheudu. Minä nyt rohkenen väittää, että koulun siivoaminen suhteessa oman tunnustuksen mukaiseen hartaustilaisuuteen ei täytä em. kriteerejä.

 

Armeija-aikanani meidät uskonnottomat laitettiin siivoamaan yksikköä sillä välin, kun luterilaiset olivat kirkossa (tämä tapahtui onneksi vain kerran). Olin 19-vuotias ja täytyy sanoa, että tuntui siltä kuin Suomen armeija potkisi pakanallista monnia maiharilla vatsaan.

 

Miltä moinen mahtaa tuntua koululaisesta? Vaikkapa juuri koulunsa aloittaneesta ekaluokkalaisesta?

 

 

Kari Hännikäinen




Eristäminen tuottaa kipua -kirjaimellisesti!

Stanfordin yliopiston professori, aivotutkija David Eagleman kertoo kirjassaan ”Aivot, ihmisen tarina” toisen aivotutkijan Naomi Eisenbergin tekemästä kokeesta. Eisenberg laittoi vapaaehtoiset koehenkilöt pelaamaan yksinkertaista tietokonepeliä, jossa heidän animaatiohahmonsa heitteli palloa kahden muun pelaajan kanssa. Koehenkilön annettiin ymmärtää, että kaksi muuta olivat oikeita henkilöitä. Tosiasiassa nämä kaksi olivat osa tietokoneohjelmaa. 

Aluksi mainitut kaksi pelasivat kiltisti koehenkilön kanssa mutta jonkun ajan päästä ne sulkivatkin koehenkilön kokonaan pois porukasta ja jatkoivat heittelyä keskenään. 

Eisenbergin testissä koehenkilöt pelasivat tätä peliä aivoskannerissa. Tämä paljasti jotain varsin huomattavaa: kun koehenkilöt jätettiin pelin ulkopuolelle, heidän kipumatriisinsa alueet aktivoituivat. Vaille palloa jääminen tuntuu varmasti varsin merkityksettömältä mutta aivoille sosiaalinen hyljeksintä on niin merkityksellistä, että se sattuu -kirjaimellisesti!

Kantelupukki saa välillä viestejä siitä, kuinka koulujen uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumattomat oppilaat sysätään yksikseen katselemaan videoita tai tekemään jotain muuta toisarvoista sinä aikana kun muut ovat jumalanpalveluksessa, seurakunnan oppitunnilla tai jossain muussa koulun järjestämässä uskonnollisessa tapahtumassa. Jos pelkkä tietokonepelissä sivuun jääminen saa aivojen kipumatriisit aktivoitumaan, niin mitä mahtaa tapahtua vaikkapa alakoululaisen aivoissa, kun hänet erilaisen katsomuksensa vuoksi eristetään muista?

Oulun tuleva piispa Jukka Keskitalo ja Helsingin piispa Teemu Laajasalo ovat todenneet, että lainsäätäjän tarkoituksena on ollut turvata uskonnonharjoittamisen vapaus kouluissa. Olen täysin varma, että lainsäätäjän tarkoituksena ei kuitenkaan ole ollut laittaa vanhempia tilanteeseen, missä heidän valittavanaan on joko uskonnonvapaudesta tinkiminen tai kivun tuottaminen lapsilleen. 

Opetushallituksen ohjeen mukaan uskonnollisten tilaisuuksien rinnalla järjestettävien vaihtoehtoisten tilaisuuksien pitää olla mielekkäitä ja luonteeltaan sekä tavoitteiltaan mahdollisimman samankaltaisia kuin ne tilaisuudet, joiden tilalla muuta toimintaa järjestetään. Tämä ei ole mitään periaatteellista sanahelinää. Sillä, miten vaihtoehtoiset tilaisuudet järjestetään, on suora vaikutus oppilaiden hyvinvointiin ja siihen, kokevatko he itsensä hyväksytyksi. 

Eaglemanin kirja on kiinnostava matka ihmisyyteen sekä aivojen toimintaan ja edellä mainittu on vain yksi nosto. Suosittelen kirjan lukemista lämpimästi. 

Kari Hännikäinen




Miten toimitaan oikein: uskonnollisia tilaisuuksia koskeva ilmoittautumislomake

Tässä alla on tamperelaisen koulun jakama lomake, jolla valitaan osallistuuko oppilas uskonnolliseen tilaisuuteen vai sille vaihtoehtoiseen tilaisuuteen. Koulussa on ymmärretty, että aito valinnanvapaus tarkoittaa myös sitä, että eri tilaisuuksien kohdalla oppilas voi tehdä valinnan. Voihan olla niin, että koulu järjestää sekä karhun kansan että luterilaisen tilaisuuden ja oppilas haluaa osallistua ensimmäiseen mutta ei jälkimmäiseen. Lomakkeessa on otettu huomioon koulun velvollisuus kertoa toiminnastaan sekä hyvän hallintoon kuuluva velvollisuus kertoa kansalaisille näiden oikeuksista.

Tästä on hyvä jatkaa ja tämä on mallina muillekin. Hyvä Tampere!

Ilmoitttautumislomake uskonnollisia tilaisuuksia varten

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kari Hännikäinen




Jukka Keskitalo, uskonnottomat ja kantelut

Kari Hännikäinen

Kirkolliskokouksessa 16.5.2018 ruodittiin koulujen uskonnollisia tilaisuuksia. Kirkon kansliapäällikkö Jukka Keskitalo vastasi kokousedustajan kysymykseen koskien laillisuusvalvojille tehtyjä koulujen uskonnollisia tilaisuuksia käsitteleviä kanteluita. Itse kysymyksessä oli niin paljon väärin ja harhaanjohtavaa, että pelkästään siihen vastaaminen vaatisi oman blogi-kirjoituksen. Kysymys sinänsä noudatteli kysyjän mielipidekirjoitusta Seinäjoen Sanomissa 16.5.2018, ja tähän olenkin jo antanut vastineen. (Keskustelua käydään 41 min kohdalta eteenpäin)

 

Jukka Keskitalon mukaan positiivinen uskonnonvapaus on mahdollista kouluissa ja päiväkodeissa myös nykyisten säännösten voimassa ollessa. Hän mm. viittaa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen taannoin antamaan päätökseen, jossa hänen mielestään todetaan, että koulussa voidaan pitää uskonnollisia tilaisuuksia jos samalla varmistetaan, että on olemassa aito mahdollisuus uskonnottomaan vaihtoehtoon (ja näinhän siellä todetaankin). Hän mainitsee, ettei siis laisinkaan vähättele uskonnottomien ihmisten oikeuksia tässä yhteydessä.

 

Paitsi, että hän samassa puheenvuorossa on juuri tehnyt niin.

 

Keskitalon mukaan ”uskonnottomien tahojen” kuten Uskonnottomat Suomessa ry:n tavoitteena on kanteluiden kautta tehdä koulujen uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä niin vaikeaa, että niistä käytännössä luovutaan. Kaikki Kantelupukin kantelut ovat lähtöisin koululaisten tai päiväkotien lasten huoltajilta. Uskonnottomat Suomessa ry allekirjoittaa ne siitä syystä, että varsinainen katelija haluaa välttää leimautumisen ja pysyä anonyyminä.

 

Kantelupukkiin on tullut noin 350 yhteydenottoa ja avunpyyntöä, sen kautta on tehty noin 60 kantelua ja päätöksiä on saatu vajaat 50.

 

Mutta kuitenkin kirkon kansliapäällikön mukaan te kaikki lukemattomat vanhemmat, huoltajat ja opettajat, jotka olette olleet Kantelupukkiin yhteydessä, pyytäneet neuvoja ja tehneet mahdollisesti kauttamme kantelun laillisuusvalvojille:

ette te oikeasti ole olleet huolissanne oppilaiden uskonnon ja omantunnon vapauden sekä yhdenvertaisen kohtelun toteutumisesta tai muutenkaan lastenne kohtelusta. Te olette ”taho”, jonka tarkoituksena vain on tehdä uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä niin vaikeaa, että niistä luovutaan kokonaan.

 

Jos tämä ei ole teidän vanhemmuutenne ja oikeuksienne vähättelyä, niin mikä sitten on?

 

Eikä tämä vähättely rajoitu vain uskonnottomiin. Koulut kirkon kanssa yhteistyössä järjestävät aamuhartautta, jouluhartautta, koulunalkamishartautta, keväthartautta, pääsiäishartautta, pellon siunauista, virsivisaa etc. Vastaavasti kouluissa, joissa on paljon muslimeja, voitaisiin Keskitalon mukaan ramadanin aikana todeta, että ”meillä on nyt sellaisia oppilaita, jotka paastoavat.”

 

Keskitalon mukaan olisi hyvä, että tavalliset lasten vanhemmat alkaisivat pitää ääntä asioista. Kantelupukin kautta tehtyjen kantelujen taustalla ovat aina tavalliset lasten vanhemmat tai opettajat. Varsinainen kantelun tekijä on aina paikan päällä oleva taho.  Mutta nämä varmaan ovat sitten Keskitalon mukaan vääriä vanhempia.

 

Tuossa Keskitalon mainitsemassa apulaisoikeusasiamiehen päätöksessä (kantelu oli tehty Kantelupukin kautta) ei ollut kyse siitä, että koulussa ylipäätään järjestetään aamuhartauksia vaan siitä, MITEN niitä järjestetään. Suurimmassa osassa kanteluita on juuri kysymys siitä, että vaihtoehtoisia tilaisuuksia ei järjestetä, tilaisuuksista ei tiedoteta tai vaihtoehtoiset tilaisuudet eivät vastaa uskonnollista tilaisuutta.

 

Joistakin päätöksistä löytyy Kantelupukin sivuilta tiivistelmät ja jokainen voi niihin itse tutustua.

 

Perustuslakivaliokunta on todennut:”Sellaiset uskonnon harjoittamiseksi katsottavat tilaisuudet (esim. sisällöltään uskonnolliset päivänavaukset ja ohjatut ruokarukoukset), joita mahdollisesti järjestetään osana koulun normaalia päivittäistä toimintaa, voivat sen sijaan muodostua etenkin julkisen vallan neutraalisuuden vaatimuksen ja indoktrinaatiokiellon näkökulmasta ongelmallisiksi.” Kaikki asiaa koskevat ohjeet ja säädökset on tehty, jotta näitä tilaisuuksia voitaisiin järjestää niin, että nuo ongelmat vältettäisiin. Kanteluissa on kyse ohjeiden ja säädösten noudattamisesta. Onko Keskitalon mielestä ongelma se, että kansalaisilla on mahdollisuus asettaa viranhaltijoiden toiminnan laillisuus arvioitavaksi? Ajatus on täysin vieras oikeusvaltiossa.

 

Päätteeksi kysyn, että jos meidän tarkoituksenamme on tehdä uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä niin vaikeaa, että niistä luovutaan, niin miksi näillä sivuilla kerrotaan siitä, miten tilaisuudet järjestetään oikein, annetaan ohjeita tiedottamisesta, esitetään mallilomakkeita jne?

 

Toivoisin Jukka Keskitalon vähän perehtyvän aiheeseen ennen kuin hän seuraavan kerran asiasta jotain lausuu.

 

 




OPH:n uusien ohjeiden lähempi tarkastelu

Kari Hännikäinen

HELSINGIN ja Tampereen vapaa-ajattelijayhdistysten sekä Uskonnottomat Suomessa ry:n ylläpitämä Kantelupukki.fi-palvelu on ollut toiminnassa vuodesta 2015. Palvelun tarkoituksena on neuvoa miten päiväkotien, koulujen ja iltapäiväkerhojen tulisi toimia uskontojen suhteen, jotta kaikkien perheiden kohtelu olisi säännösten mukaista. Palvelussa myös kerrotaan, mitä voi tehdä jos vaikuttaa siltä, että koulussa tai päiväkodissa ei näin toimita. Lisäksi palvelun kautta voi saada apua myös jatkotoimenpiteissä.

 

Kantelupukkiin on oltu yhteydessä noin 350 kertaa. Nämä yhteydenotot ovat sisältäneet neuvontaa, yhteydenottopyyntöjä kouluun tai päiväkotiin anonyymisti huoltajan tai oppilaan puolesta. Tapauksista lähes 60:ssä on päädytty tekemään kantelu koulun, lukion tai päiväkodin toiminnasta. Nämä kantelut on tehty Uskonnottomat Suomessa ry:n nimissä. Kantelut on lähetetty aluehallintovirastoon ja muutamassa tapauksessa ylemmille laillisuusvalvojille. Nämä siis ovat anonyymeja kanteluja, joissa asianosainen itse haluaa pysyä nimettömänä.  Tämän lisäksi palvelun kautta on tehty muutamia kanteluja omalla nimellä.

 

Suurin osa Kantelupukkiin tulevista viesteistä koskee koulujen ja päiväkotien uskonnollisia tilaisuuksi tai yhteisiä juhlia. Näitä sekä ET:n opetuksen järjestämistä koskevat ohjeensa  Opetushallitus (OPH) uusi alkuvuonna. Uudet ohjeet annettiin koskien varhaiskasvatusta, perusopetusta, lukioita sekä ammatillisia oppilaitoksia.

 

Lähetimme OPH:n johtaja Matti Lahtiselle muutaman tarkentavan kysymyksen ohjeisiin liittyen.

 

KP: Mitkä seikat johtivat laatimaan nyt julkaistuja ohjeita? Keitä tahoja/järjestöjä kuunneltiin ohjeita laadittaessa?

ML: Opetushallituksen ohjeet katsomusaineiden opetuksesta ja uskonnollisista tilaisuuksista kouluissa annettiin ensimmäisen kerran runsaat kymmenen vuotta sitten. Ohjeita on vuosien kuluessa päivitetty muutamia kertoja. Ohjeiden uusin päivitys tuli ajankohtaiseksi muutaman viime aikaisen eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen kanteluratkaisun perusteella, jotka koskivat mm. eri katsomusaineiden opetusta samassa opetusryhmässä, uskonnollisille tilaisuuksille vaihtoehtoisen toiminnan järjestämistä ja henkilötietojen käsittelyä.

Varhaiskasvatuksessa ei ollut aikaisemmin vastaavaa ohjetta, mutta erityisesti uusien varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden antamisen myötä syntyi tarve ohjeiden antamiseen. Varhaiskasvatusta koskevat ohjeet perustuvat samoihin periaatteisiin ja tulkintoihin kuin eduskunnan perustuslakivaliokunnan vuosina 2002 ja 2014 tekemiin linjauksiin perustuvat koulutusta koskevat ohjeet. Varhaiskasvatusta koskevan ohjeen taustalla oli myös opetusministerin äskettäin antama vastaus (KKV 543/2017) kirjalliseen kysymykseen lapsen perusoikeudesta uskonnon harjoittamiseen varhaiskasvatuksessa.

Ohjeet on valmisteltu virkamiestyönä Opetushallituksessa. Lausuntokierrosta tai kuulemistilaisuuksia ei katsottu tarpeelliseksi, koska kysymyksessä oli lähinnä laillisuusvalvojien ratkaisuihin perustuva ohjeiden päivitys. Opetushallitus on vastaanottanut lukuisia kannanottoja erityisesti uskonnon harjoittamisesta kouluissa ja oppilaitoksissa. Kannanottojen perusteella ohjeita on pyritty selkeyttämään erityisesti uskollisten tilaisuuksien ja niille vaihtoehtoisen toiminnan järjestämisen osalta.

 

KP: Vapaaehtoisen teon lähtökohta on aina yksilössä itsessään. Pakotetun teon lähtökohta on ulkopuolinen siten, ettei tekijä vaikuta siihen. Perustuslakivaliokunta totesi 2014 mietinnössään, ettei pidä uskonnon ja omantunnon vapauden kannalta ongelmallisina uskonnollisia tilaisuuksia, joista tiedotetaan etukäteen ja joihin osallistuminen on kaikille vapaaehtoista. Miten tämä vapaaehtoisuus näkyy näissä ohjeissa, kun tilaisuudet ovat kuitenkin valinnaisia ja ottaen huomioon, että kyse on kuitenkin pakollisen peruskoulun yhteydessä järjestettävästä toiminnasta?

ML: Koulujen toiminta-aikana toteutettavat uskonnolliset tilaisuudet ja niille vaihtoehtoinen toiminta ovat oppilaille kuuluvia yhteisiä tapahtumia. Koulut vastaavat muun muassa oppilaiden turvallisuudesta niiden aikana. Ohjeiden mukaan oppilailla/huoltajilla on vapaus valita, osallistuvatko uskonnolliseen tilaisuuksiin tai niille vaihtoehtoiseen toimintaan riippumatta siitä, kuuluvatko johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan tai eivät.

Koulut voivat myös päätyä siihen, ettei uskonnollisia tilaisuuksia järjestetä koulun toiminta-aikana. Opetushallitus ei ohjeissa suosittele eikä kiellä uskonnollisten tilaisuuksien tai toimitusten järjestämistä. Edellä todettu koskee vastaavasti myös varhaiskasvatusta.

 

KP: Miten koulussa/päiväkodissa voidaan käytännössä järjestää ruokarukouksia siten, ettei niihin osallistumaton lapsi leimaannu?

ML: Vastuu järjestelyistä kuuluu varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjille. Järjestelyt voivat vaihdella tilojen ja olosuhteiden mukaisesti. Kysymykseen voi tulla esimerkiksi lasten/oppilaiden jakaminen eri ryhmiin ja ajalliset porrastukset. Tärkeää on myös käsitellä erilaisia uskonnollisia ja muita vakaumuksellisia näkemyksiä ja vaihtoehtoja lasten/oppilaiden kanssa osana katsomuskatsomuskasvatusta ja katsomusaineiden opetusta. Näin lapset/oppilaat voivat ymmärtää esimerkiksi eri uskontoihin liittyviä hartauden harjoittamisen muotoja tai niistä pidättäytymistä, mikä voi osaltaan vähentää leimautumista.  

 

KP: Jos koulussa tai päiväkodissa on 1 lapsi, niin miten uskonnollisia tilaisuuksia järjestetään yleensäkin niin, ettei tämä leimaannu?

ML: Vastuu järjestelyistä kuuluu varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjille. Järjestelyt ovat luonnollisesti haastavammat, jos uskonnollisiin tilaisuuksiin tai toimituksiin osallistumattomia on vähän. Toisaalta julkisen vallan tehtävänä on edistää myös positiivisen uskonnonvapauden toteutumista.

 

KP: Miten uusilla OPH:n ohjeilla tosiasiallisesti toteutuu (uskonnottoman perheen) lapsen oikeus yhdenvertaiseen kohteluun, oikeus pitää perheen maailmankatsomukseen kuuluvat asiat omana tietonaan ja kokemukseen, että lapsi on tasavertainen jäsen lapsiryhmässä?

ML: Vastuu yhdenvertaisuuden toteutumisesta on varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjillä. Ohjeet nostavat esille reunaehtoja toiminnalle. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on ratkaisussaan (EOAK/1825/2016) katsonut, että koulut voivat käsitellä uskonnollisiin tilaisuuksiin ilmoittautumistietoja. Tietojen käsittelyssä tulee noudattaa henkilötietolain säännöksiä muun muassa arkaluoteisten tietojen käsittelyn suunnittelusta ja hyvän tietojenkäsittelytavan noudattamisesta.

 

KP: Mitä tarkoittaa, että uskonnolliset tilaisuudet on järjestettävä erillään muusta toiminnasta?

ML: Uskonnollisista tilaisuuksista ja toimituksista ja niille vaihtoehtoisesta toiminnasta tulee ilmoittaa etukäteen ja niiden tulee selkeästi erottua muusta toiminnasta, kuten koulussa eri oppiaineiden opetuksesta.

 

KP: Mitä tarkoittaa:”Uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten aikana on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä vaihtoehtoista ja mielekästä toimintaa”? Tarkoittaako tämä samaa kuin ”jos mahdollista” vai onko aina järjestettävä käytettävissä olevin keinoin? Jos tämä tarkoittaa ensimmäistä vaihtoehtoa niin miten toteutuu lasten yhdenvertaisuus?

ML: Ilmaisu ”mahdollisuuksien mukaan” on suora lainaus eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietinnöstä. Opetushallitus on korostanut ohjeissaan selkeänä pääperiaatteena, että päiväkodeilla ja kouluilla on mahdollisuus vaihtoehtoisen toiminnan järjestämiseen. Tämä varmistaa yhdenvertaisuuden toteutumisen.

 

KP: Tiedottaminen: onko edelleen mahdollista, että oppilaan huoltajat päättävät ilmoittaa oppilaan osallistumisesta uskonnollisiin tilaisuuksiin tapauskohtaisesti vaikka koulu/päiväkoti vaatisi muuta?

ML: Huoltajat eivät ole sidottuja esimerkiksi lukuvuodeksi tai -kaudeksi antamaansa ilmoitukseen, vaan voivat halutessaan muuttaa sitä. Jos uskonnollisia tilaisuuksia on useita, huoltajat voivat valita niiden välillä tai päättää, että oppilas osallistuu niille vaihtoehtoiseen ei-uskonnolliseen tilaisuuteen.

 

KP: Opetuksen tulee olla uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta. Voiko päiväkoti tai koulu järjestää säännöllisesti uskonnollisia tilaisuuksi vaikka ne jo määritelmällisesti ja varsinkin säännöllisesti järjestettynä ovat uskonnollisesti sitouttavia?

ML: Päiväkodit ja koulut voivat järjestää uskonnollisia tilaisuuksia säännöllisestikin, kunhan niille on tarjolla vaihtoehtoista toimintaa, ja tilaisuuksista ja toimituksista ilmoitetaan riittävän ajoissa etukäteen.

 

KP: Lasten Keskuksen julkaisussa ”Varhaiskasvatus katsomusten keskellä” todetaan sivulla 137:

”Päiväkodin toimintaan voi sisältyä myös joitakin uskonnonharjoittamiseen viittaavia piirteitä, jotka eivät Opetushallituksen linjauksen mukaan ole uskonnonharjoittamista vaan kuuluvat esimerkiksi juhlaperinteisiin, kuten yksittäinen laulu, virsi tai joulukuvaelma.”

Onko OPH linjannut, mitkä virret tai uskonnolliset toimitukset ovat uskonnon harjoittamista ja mitkä ei vai onko tässä tulkittu väärin OPH:n ohjetta?

ML: Eduskunnan perustuslakivaliokunta on katsonut, ettei koulun perinteiseen koulun juhlaan sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta juhlaa voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Juhla ei ole siis kokonaisuudessaan uskonnollinen tilaisuus, mutta yksittäisen virren laulaminen on uskonnon harjoittamista. Opetushallitus ei ole jakanut virsiä eri kategorioihin.

 

Kysymykset esitettiin alkuvuonna 2017 Educa-messujen aikaan. Tämän jälkeen laillisuusvalvojat ovat antaneet muutamia päätöksiä, jotka ottavat kantaa koulujen uskonnollisiin tilaisuuksiin.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi helmikuussa päätöksen kanteluun, jossa käsiteltiin uskonnollisista tilaisuuksista tiedottamista vantaalaisessa koulussa. Koulun antaman selvityksen mukaan Wilma-viestissä, jossa huoltajia pyydetään vastaamaan huolettavan mukana kotiin tulevaan kyselyyn, kerrotaan, että niille, jotka eivät osallistu kristilliseen toimintaan, on tarjolla uskonnotonta, ajankohtaista, laadukasta ja opetussuunnitelman mukaista toimintaa. Apulaisoikeusasiamies katsoi, että tämä tiedottaminen ei anna riittävää käsitystä tilaisuuden sisällöstä. Näin ollen huoltajille ei jää tosiasiallista mahdollisuutta arvioida kumpaan tilaisuuteen heidän lapsensa haluaisi osallistua. Päätös on kokonaisuudessaan nähtävillä täällä:

 

https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/2685/2017

 

Huhtikuussa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi maaliskuussa päätöksen koskien erään koulun uskonnollisia tilaisuuksia, niistä tiedottamista, Virsivisaa, ET:n tuntien etäjärjestämistä, ruokarukouksia ym. Päätöksessään AVI toteaa, että huoltajat voivat ilmoittaa uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisesta kertaluontoisesti mutta heillä on oltava mahdollisuus myöhemmin muuttaa ilmoituksessa esittämäänsä kantaa. Koulussa ei tulisi myöskään lukea ääneen yhteisiä ruokarukouksia. Virsivisaa AVI suosittelee järjestettäväksi kerhotoimintana varsinaisen kouluajan jälkeen. Päätöksestä on tiivistelmä luettavissa Kantelupukin sivuilla:

 

https://kantelupukki.fi/rulings/lansi-ja-sisa-suomen-avi-22/




Miten toimitaan oikein?

Kun koulu järjestää uskonnollisia tilaisuuksia ja niille vaihtoehtoisia tilaisuuksia, se voi toimia tyylikkäästi ja oikein. Ohessa on malliesimerkki tällaisesta tapauksesta. 

Koulun seuraava tiedote oli tämä:

Hei!

Ensi viikolla oppilailla on mahdollisuus tutustua Martti Lutheriin. 

X:n seurakunnan nuorisotyönohjaaja A.A. on tulossa maanantaina kertomaan oppilaille Martti Lutherista uskonnollisesta näkökulmasta ja tämä tunti saattaa sisältää myös uskonnollisia elementtejä.

Vaihtoehtoisesti oppilaat voivat valita tilaisuuden, jossa Martti Lutheriin tutustutaan historiallisena henkilönä ilman uskonnollisia elementtejä.

X.4. vietämme koulussa pääsiäistä.

Oppilailla on mahdollisuus osallistua pastori E.E:n pitämään pääsiäishartauteen.

Vaihtoehtoisesti heillä on mahdollisuus osallistua pääsiäisen viettoon, jossa tutustutaaan eri kulttuurien tapoihin viettää pääsiäistä. (Ei uskonnollisia piirteitä.)

Ilmoitathan minulle, mihin tilaisuuksiin kuudesluokkalaisenne osallistuu. 

T.Y.

Tämä hyvänä mallina muillekin!

Kari




Kantelupukki Educa-messuilla 27-28.1.2017

Tervetuloa tapaamaan meitä osastolle 6n98. 




Katsaus vuoteen 2016

Kantelupukki.fi-palvelulla tuli 19.1.2017 täyteen 2 vuotta toimintaa. Palvelu on selvästikin tarpeellinen, koska sitä käytetään paljon. Palvelun tunnettuus on lisääntynyt, ja sitä myötä avunpyyntöjä on tullut tiheämpään tahtiin kuin ensimmäisenä vuotena. Erityisesti viimeiset koulujen joulujuhlat aiheuttivat niin paljon närkästystä, että palvelu on hidastunut ruuhkan vuoksi.

Vuoden 2016 aikana Kantelupukille tuli kaiken kaikkiaan 105 avunpyyntöä. Niissä 91 kertaa kohteena oli koulu tai kouluja, 20 kertaa päiväkoti tai -koteja ja 2 kertaa iltapäiväkerho. Avunpyynnöistä 56 tapauksessa riitti, että neuvoimme lapsen vanhempaa tai opettajaa, ja he selvittivät itse asiaa koulun, päiväkodin tai kunnan kanssa. Tapauksista 35:ssä meitä pyydettiin välittämään viesti tai keskustelemaan rehtorin, päiväkodin johtajan tai kunnan viranomaisen kanssa niin ettei pyytäjän henkilöllisyys paljastuisi. Kantelun tekemiseen päädyttiin 14 tapauksessa.

Uskonnottomien vanhempien ja opettajien lisääntyneen aktiivisuuden ansiosta koulujen ja päiväkotien toiminnassa otetaan aikaisempaa paremmin huomioon uskonnottomien uskonnonvapaus. Työtä kuitenkin vielä riittää, jotta uskonnottomia ruvettaisiin kohtelemaan yhdenvertaisesti luterilaisten kanssa ja kouluista ja päiväkodeista tulisi oikeasti yhteisöllisiä. Myös ET-opetuksen järjestämisessä lainmukaisesti on edelleen parannettavaa.

Eli jatkakaamme yhdessä työtä…
Toivovat kantelupukkilaiset




KATSAUS KANTELUPUKKI.FI:N VUOTEEN 2016

Kantelupukki.fi-palvelulla tuli tänään täyteen 2 vuotta toimintaa. Palvelu on selvästikin tarpeellinen, koska sitä käytetään paljon. Palvelun tunnettuus on lisääntynyt, ja sitä myötä avunpyyntöjä on tullut tiheämpään tahtiin kuin ensimmäisenä vuotena. Erityisesti viimeiset koulujen joulujuhlat aiheuttivat niin paljon närkästystä, että palvelu on hidastunut ruuhkan vuoksi.

Vuoden 2016 aikana Kantelupukille tuli kaiken kaikkiaan 105 avunpyyntöä. Niissä 91 kertaa kohteena oli koulu tai kouluja, 20 kertaa päiväkoti tai -koteja ja 2 kertaa iltapäiväkerho. Avunpyynnöistä 56 tapauksessa riitti, että neuvoimme lapsen vanhempaa tai opettajaa, ja he selvittivät itse asiaa koulun, päiväkodin tai kunnan kanssa. Tapauksista 35:ssä meitä pyydettiin välittämään viesti tai keskustelemaan rehtorin, päiväkodin johtajan tai kunnan viranomaisen kanssa niin ettei pyytäjän henkilöllisyys paljastuisi. Kantelun tekemiseen päädyttiin 14 tapauksessa.

Uskonnottomien vanhempien ja opettajien lisääntyneen aktiivisuuden ansiosta koulujen ja päiväkotien toiminnassa otetaan aikaisempaa paremmin huomioon uskonnottomien uskonnonvapaus. Työtä kuitenkin vielä riittää, jotta uskonnottomia ruvettaisiin kohtelemaan yhdenvertaisesti luterilaisten kanssa ja kouluista ja päiväkodeista tulisi oikeasti yhteisöllisiä. Myös ET-opetuksen järjestämisessä lainmukaisesti on edelleen parannettavaa.




Jo joutui armas aika…

Eräässä koulussa jossain päin Suomea oli perinteenä, että kuutosen tytöt järjestivät kevätjuhlassa ”muotinäytöksen”. Ideana oli esitellä lukuvuoden aikana tekstiilitöissä valmistettuja vaateparsia samaan tapaan kuin oikeassakin muotinäytöksessä. Ohjelmaan kuului yleensä myös muutamia tanssiaskelia.

Kävi sitten niin, että eräällä luokalla oli yksi lestadiolainen tyttö, joka uskonsa puolesta ei saanut tanssia. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta koulun historiassa mutta aikaisemmin asiasta ei niin oltu välitetty. Ne, jotka eivät voineet osallistua, eivät vain osallistuneet. Nyt kyseessä olleen luokan tytöt eivät oikein tätä sulattaneet. He halusivat, että kaikilla on mahdollisuus osallistua esitykseen, joten he päättivät vaihtaa koko ohjelmanumeron. Musiikin opettajan avustuksella luokasta tehtiin bändi, johon kaikki luokan oppilaat pääsivät mukaan. Myös pojat.

Kun kuulin tästä niin tuumin, että ajattelivatpa nämä 12-13- vuotiaat tytöt ikäisekseen harvinaisen kypsästi. He osasivat asettua toisen asemaan ja käyttivät mielikuvitustaan oivallisesti tilanteen ratkaisemiseksi.

Kantelupukki on saanut taas kevään aikana viestejä siitä, kuinka jotkut koulut ja päiväkodit järjestävät kevätjuhlansa kirkossa uskonnollisena tilaisuutena. Siis tietäen, että oppilaiden joukossa on myös uskonnottomia ja muita kuin luterilaisia. Mm. Lounais-Suomen aluehallintovirasto on päätöksissään todennut, että koulujen perinteisten juhlien tulisi olla sisällöltään sellaisia, ettei vaihtoehtoista tilaisuutta tarvitsisi järjestää ja että oppilaiden yhdenvertainen kohtelu edellyttää, ettei lukukausien päätöstilaisuuksia järjestetä uskonnollisina tilaisuuksina. Sama periaate on kirjattu Opetushallituksen menettelytapaohjeeseen. Molemmat pohjaavat suoraan perustuslakiin.

Kun koulu järjestää kevätjuhlan kirkossa hartaustilaisuutena, se ei pelkästään riko Suomen lakia. Koulu osoittaa tämän lisäksi omaavansa vähemmän mielikuvitusta, empatiakykyä ja kypsyyttä kuin nuo 12-13- vuotiaat tytöt, joista alussa kerroin.

Kaikesta huolimatta hyvää kesää!

Karppa




KANTELUPUKKI.FI TEHNYT 17 KANTELUA KOULUISTA

Uskonnottomien oppilaiden ja perheiden uskonnonvapaudessa ja yhdenvertaisuudessa näyttää olevan parantamisen varaa monissa kouluissa, iltapäiväkerhoissa ja päiväkodeissa. Kantelupukki.fi-verkkopalvelu avattiin tasan vuosi sitten. Se on saanut tänä aikana yli 60 avunpyyntöä ja kyselyä. Se on tehnyt 17 kantelua kouluista aluehallintovirastoihin, välittänyt 19 anonyymiä viestiä kouluihin, päiväkoteihin ja kuntien viranomaisille sekä neuvonut kysyjiä 26 muussa tapauksessa.

Opetushallituksen määräyksen mukaan ihmisoikeudet kuuluvat peruskoulujen arvopohjaan, ja perusopetuksen tulee edistää yhteisöllisyyttä sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Näiden arvojen tulee määräyksen mukaan välittyä peruskoulujen jokapäiväiseen toimintaan. Käytännössä on kuitenkin ilmennyt paljon ongelmia tavassa, jolla koulut järjestävät juhlia ja uskonnollisia tilaisuuksia.

Luterilaiset uskonnolliset tilaisuudet ovat yhä edelleenkin useimmissa kouluissa kaikille oletusarvoista toimintaa. Kaikki, tai ainakin kirkkoon kuuluvat, viedään seurakunnan pitämiin aamunavauksiin ja koululaisjumalanpalveluksiin tarjoamatta heille uskonnotonta vaihtoehtoa. Jos ET-oppilaille tarjotaan vaihtoehtoa, sen sisällöstä ei tiedoteta etukäteen, vaikka siitä Opetushallituksen ohjeen mukaan pitäisi tiedottaa kaikille huoltajille. Vaihtoehto on useimmiten pelkkää oppilaiden valvontaa heidän puuhastellessa omiaan, vaikka ohjeen mukaan ohjelman pitäisi olla mielekästä ja samankaltaista kuin uskonnollisessa tilaisuudessa.

Joulun alla Kantelupukkiin tuli paljon avunpyyntöjä vanhemmilta, koska koulujen päättäjäiset yhä olivat uskonnollisia. Joissakin kouluissa eroteltiin ET- ja toisuskoiset oppilaat omiin erillisiin juhliinsa. Kaikki oppilaat haluaisivat kuitenkin juhlia yhdessä kavereiden kanssa, ja koulujen juhlien pitäisi olla yhteisöllisiä tilaisuuksia. Monissa kouluissa perinteisiä kristillisiä juhlia pidetään tärkeämpinä kuin oppilaiden yhdenvertaisuutta.

Kantelupukkiin tulleiden yhteydenottojen perusteella on ilmeistä, että Opetushallituksen vuonna 2014 uusima uskonnollisia tilaisuuksia koskeva ohje on edelleenkin puutteellinen ja liian tulkinnanvarainen. Sitä ei osata noudattaa kouluissa niin, että juhlat olisivat kaikille yhteisiä ja uskonnolliset tilaisuudet aidosti vapaaehtoisia, kuten perustuslakivaliokunta keväällä 2014 päätti.

– Vaikuttaa siltä, ettei Opetushallitus pidä uskonnonvapautta ja oppilaiden yhdenvertaisuutta niin tärkeinä asioina, että se tosissaan yrittäisi ohjata kouluja vähemmistöjä kunnioittaviin menettelytapoihin, toteaa Uskonnottomat Suomessa ry:n puheenjohtaja Kaisa Robbins.

Kantelupukki on Tampereen ja Helsingin vapaa-ajattelijayhdistysten sekä Uskonnottomat Suomessa ry:n ylläpitämä verkkopalvelu osoitteessa Kantelupukki.fi. Siellä kerrotaan, miten koulujen ja päiväkotien tulisi lain mukaan toimia uskonnollista ohjelmaa järjestäessään, ja myöskin mitä voi tehdä, jos koulu tai päiväkoti ei toimi näin.

 




KOULUJEN JOULUJUHLIEN USKONNOLLISUUS AIHEUTTAA IHMETYSTÄ

Syyslukukauden päättymisen ja lukukauden päätösjuhlien lähentyessä Kantelupukki.fi:n taustavoimat ovat joutuneet huomaamaan, että joissakin kouluissa yhä edelleen aiotaan järjestää joulujuhla  uskonnollisena tilaisuutena kaikille yhteisen juhlan sijaan. Kantelupukkilaisten tietoon on tullut avunpyyntöjen ja sosiaalisessa mediassa näkyvän ihmettelyn kautta, että monissa kouluissa joulukirkko ja joulujuhla yhdistetään yhdeksi ainoaksi tilaisuudeksi.

Opetushallituksen mukaan koulun juhlat ovat osa opetusta ja koulun toimintaa, johon oppilailla on niin velvollisuus kuin oikeuskin osallistua. Tästä syystä koulujen perinteisten juhlien tulisi olla sisällöltään sellaisia, ettei kenenkään tarvitse olla niistä pois uskonnollisen tai uskonnottoman vakaumuksensa vuoksi. Vaihtoehtoisia tilaisuuksia ei tällöin tarvitse järjestää, vaan kaikkien tulee voida yhdessä päättää lukukausi yhteisöllisessä juhlassa.

Jos koulu haluaa järjestää joulukirkon, se olisi tehtävä yhteisen päätöstilaisuuden lisäksi aidosti vapaaehtoisena tilaisuutena. Kouluajalla järjestettävälle uskonnolliselle tilaisuudelle on myös järjestettävä samanarvoinen mielekäs vaihtoehto, joka on kaikkien, myös kirkkoon kuuluvien valittavissa. Pelkkä kirkossa järjestettävä hartaus ei ole Opetushallituksen ohjeistuksen saati perustuslain mukainen tapa päättää lukukausi. Sama koskee luonnollisesti myös päiväkoteja.

– Lukuisat henkilöt ovat kyselleet sekä SOME:ssa että palvelun kautta, mitä tehdä, kun koulun joulujuhla ja muut lukukauden loppuun liittyvät tilaisuudet eivät ole perheen vakaumukselle sopivia, mutta lapsi haluaisi osallistua juhlintaan kavereiden kanssa, kertoo Kantelupukki.fi:n parissa toimiva Kari Hännikäinen. – On turhauttavaa, että on vieläkin niin paljon kouluja, joissa ei noudateta Opetushallituksen ohjeita.
Kantelupukin väki toivoo, että kaikki voivat aloittaa joulun odotuksen toistensa katsomuksia kunnioittavassa hengessä.

Kantelupukki.fi on Helsingin ja Tampereen vapaa-ajattelijayhdistysten sekä Uskonnottomat Suomessa ry:n ylläpitämä verkkopalvelu. Siellä kerrotaan, miten koulujen ja päiväkotien tulisi lain mukaan toimia uskonnollista ohjelmaa järjestäessään, ja myöskin mitä voi tehdä, jos koulu tai päiväkoti ei näin toimi.




KANTELUPUKKI ON KANNELLUT HELSINGIN OPETUSVIRASTOSTA

Kantelupukki.fi-palvelu on joutunut kantelemaan aluehallintovirastoon Helsingin opetusvirastosta, koska siellä ei noudateta kaikilta osin Opetushallituksen ohjetta uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisessä. Uskonnon harjoittaminen ei edelleenkään ole kaupungin peruskouluissa aidosti vapaaehtoista.

Perustuslakivaliokunta päätti 25.4.2014, että koulut saavat järjestää uskonnollisia tilaisuuksia, mutta oppilailla tulee olla todellinen ja aito vapaus valita, osallistuvatko he niihin. Opetushallitus uusi asiaa koskevan ohjeensa tämän johdosta vuosi sitten, 16.9.2014. Ohjeen mukaan oppilaiden on voitava valita uskonnollisen tilaisuuden ja sen vaihtoehdon välillä tapauskohtaisesti, ja vaihtoehdon sisällöstä on tiedotettava ennen ilmoittautumista. Ohjetta ei vielä tänäkään lukuvuotena noudateta peruskouluissa, edes Helsingissä.

Aito valinnanvapaus voi toteutua ainoastaan silloin kun tiedetään, minkä välillä valinta tehdään. Helsingin koulut tiedottavat uskonnollisista tilaisuuksista ja mainitsevat vain, että niille on olemassa vaihtoehto. Ilmoittautumiset vaaditaan heti lukuvuoden alussa, vaikka vaihtoehdon sisällöstä ei kerrota mitään. Muualla Suomessa on hyvin tavallista, että edes vaihtoehdon olemassaoloa ei mainita kaikille, vaan sitä tarjotaan vain ET-oppilaille ja ei-kristityille. Monet koulut antavat ymmärtää, että uskonnolliset tilaisuudet ovat pakollisia kirkon jäsenille.

– On turhauttavaa kerta toisensa jälkeen huomata, etteivät opetusviranomaiset ota uskonnonvapautta vakavasti, toteaa Kantelupukki.fi:ssä toimiva Uskonnottomat Suomessa ry:n puheenjohtaja Kaisa Robbins. Vaikuttaa siltä, että Suomen kouluissa on yksi alue, jonka piirissä lakia ei tarvitse noudattaa. Ei tunnu hyvältä, että jatkuvasti täytyy turvautua kanteluiden tekemiseen, jotta vähemmistöoppilaiden oikeuksiin kiinnitettäisiin huomiota. Näistä ongelmista tuskin päästään, ennen kuin peruskouluihin saadaan kaikille yhteinen katsomustieto ja seurakunnat järjestävät uskonnolliset tilaisuudet koulupäivän ulkopuolella.

Helsinkiläisistä enää vähän yli puolet kuuluu kirkkoon, joten on ylipäätään outoa, että helsinkiläiset koulut vieläkin tekevät läheistä yhteistyötä tämän yhden uskonnollisen yhdyskunnan kanssa ja järjestävät vain tämän yhden uskonnon harjoittamista. Koulut eivät tarjoa kaikille yhteisiä tilaisuuksia esim. moskeijoissa. Kantelupukki.fi-palvelussa ajatellaan, että kaikista Suomen kaupungeista edes Helsingissä opetusviraston luulisi tiedostavan uskonnollisten tilaisuuksien vapaaehtoisuuden ja niiden vaihtoehtoihin liittyvän tiedottamisvelvollisuuden.

Kantelupukki on Helsingin ja Tampereen vapaa-ajattelijayhdistysten sekä Uskonnottomat Suomessa ry:n ylläpitämä verkkopalvelu osoitteessa Kantelupukki.fi. Siellä kerrotaan, miten koulujen ja päiväkotien tulisi lain mukaan toimia uskonnollista ohjelmaa järjestäessään, ja myöskin mitä voi tehdä, jos koulu tai päiväkoti ei toimi näin.




Kantelupukki-palvelu todistanut tarpeellisuutensa

Uskonnottomien ja Vapaa-ajattelijoiden tammikuussa lanseeraaman Kantelupukki.fi-verkkopalvelun tähän asti tekemistä kanteluista viiteen on saatu päätökset aluehallintovirastoista. Keskeiset kohdat AVI:en päätöksissä käsittelevät tiedottamista ja sisältöä koskien uskonnollisia tilaisuuksia sekä näiden vaihtoehtona järjestettäviä tilaisuuksia.

Päätöksiä ovat tehneet Lounais-Suomen sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastot. AVIt ovat jokaisen kantelun johdosta antaneet kouluille toimintaohjeita. Yksikään kantelu ei näin ollen ole ollut aiheeton.

Kaikissa ratkaisuissa painotetaan koulun velvollisuutta tiedottaa huoltajille uskonnollisista tilaisuuksista, näille vaihtoehtoisista tilaisuuksista sekä molempien tilaisuuksien sisällöstä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä todetaan, että uskonnolliselle tilaisuudelle vaihtoehtoisena järjestettävä toiminta tulee määritellä opetuksen järjestäjän kouluja koskevassa lukuvuosittaisessa opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa.

Päätöksissä todetaan, että uskonnollisille tilaisuuksille vaihtoehtoisen toiminnan tulee olla opetussuunnitelman mukaista ja uskonnollista sisältöä lukuun ottamatta samantapaista kuin se, minkä vaihtoehtona tämä järjestetään. Tämä tarkoittaa sitä, että sisällön on oltava yhtä juhlavaa tai viihdyttävää eikä esimerkiksi läksyjen teettäminen tai muu vastaava “oppilaan säilyttäminen” ei ole päätösten mukaan tällaista toimintaa.

Päätösten mukaan koulujen perinteisten vuosittaisten juhlien tulisi olla sisällöltään sellaisia, ettei vaihtoehtoista juhlaa tarvitsisi järjestää eikä kenenkään tarvitsisi olla pois uskonnollisen vakaumuksen takia. Lisäksi oppilaiden yhdenvertainen kohtelu edellyttää, että lukukausien päätöstilaisuuksia ei järjestetä uskonnollisina tilaisuuksina.

Kanteluiden ohella Kantelupukki on saanut huoltajilta ja oppilailta yli 20 tiedustelua, jotka kaikki liittyvät siihen, miten kouluissa uskonnollisia tilaisuuksia järjestetään. Osa tilanteista on korjautunut jo sillä, että olemme olleet yhteydessä asianomaisiin kouluihin.

-Olemme iloisia siitä, että epäkohtia on paljastunut näin vähän ja toivomme että vähyys ei johdu siitä, ettei epäkohtia uskalleta tuoda esille, toteaa Kari Hännikäinen Kantelupukin taustavoimista.
– Lisäksi olemme iloisia myös siitä, että olemme saaneet auttaa näiden epäkohtien ratkaisemisessa. Tämä tuo meille tarmoa auttaa asioiden hoidossa myös tästä eteenpäin.

Kantelupukki.fi -sivusto neuvoo ja auttaa kansalaisia uskonnonvapauteen liittyvissä kouluja ja päiväkoteja koskevissa asioissa. Sivuston tarkoituksena on auttaa paitsi niitä oppilaita ja näiden huoltajia myös niitä opettajia, jotka kokevat koulun tai päiväkodin uskonnon harjoittamiseen liittyvät käytännöt ongelmallisina.