Uskonnollisen tilaisuuden järjestäminen: kuusi pointtia

11.11.2018

Kari Hännikäinen

Kantelupukki oli esillä Treduca-koulutustapahtumassa lauantaina 10.11.2018. Eräässä tapahtumavieraan kanssa käymässäni keskustelussa listasin kuusi asiaa, joiden toteutumista koulun tulisi toiminnassaan mielestäni arvioida, kun se järjestää uskonnollisia tilaisuuksia. Nämä nousevat suoraan perustuslaista ja perusoikeuksista sekä hyvän hallinnon periaatteista.

1. Uskonnon JA OMANTUNNON VAPAUDEN kunnioittaminen 

Tukevatko uskonnollisen tilaisuuden järjestelykäytänteet positiivista JA negatiivista uskonnonvapautta vai muodostuuko uskonnosta velvollisuus? Osallistuvatko oppilaat tilaisuuteen omasta vapaasta tahdostaan tai huoltajien tahdosta vai onko syy ympäristön paine tai pelko eristämisestä? Onko tilaisuudessa varmasti kyse lapsen oikeudesta uskontoon eikä uskonnon oikeudesta lapseen?

2. Yhdenvertaisuus

Onko vaihtoehtoinen tilaisuus järjestetty siten, että se on aidosti samanarvoinen kuin uskonnollinen tilaisuus? Onko sen sisältö luonteeltaan ja tavoiteeltaan mahdollisimman samankaltaista kuin uskonnollisen tilaisuuden?

3. Lasten tasa-arvo

Onko varmasti toimittu siten, että sekä uskonnottomien että uskonnollisten perheiden lapset kokevat olevansa samassa asemassa? Olettaako koulu, että kirkkoon kuuluvat automaattisesti käyttäytyvät tietyllä tavalla ja kirkkoon kuulumattomat toisella vai ovat lapset tilanteessa oikeasti tasa-arvoisessa asemassa?

4. Julkisen vallan neutraliteettivaatimus

Onko koulu toiminut siten, että se ei varmasti yritä asettaa yhtä katsomusta parempaan asemaan kuin toista? 

5. Indotrinaation kielto

Onko toimittu varmasti niin, että tilaisuudessa ei yritetä saada lapsia omaksumaan jotakin tiettyä maailmankatsomusta? Onko tämä tehty myös selväksi tilaisuutta järjestävälle yhteistyötaholle? Otetaanko tämä myös huomioon tilaisuuteen osallistumattomien osalta?

6. Informaatio ja nevonta

Onko oppilailla ja huoltajilla ollut varmasti ja riittävästi tietoa uskonnollisista tilaisuuksista, niiden vaihtoehdoista ja molempien sisällöstä? Onko varmasti toimittu siten, että perheillä on ollut tämä tieto käytettävissään riittävän ajoissa? Onko informoitu, miten perheet voivat valita osallistumisensa tarvittaessa tapauskohtaisesti? Onko perheillä varmasti ollut aito vapaus valita?

 

Koulu on osa julkista valtaa. Tämän vallankäytön kohteena ovat pakollista peruskoulua käyvät puolustuskyvyttömässä asemassa olevat lapset. Heihin kohdistuva vallankäyttö on myös hyvin kokonaisvaltaista ja eroaa näin oleellisesti muusta julkisen vallan käytöstä. Oppilaan asema koulussa eroaa oleellisesti siitä, mikä on asemasi asioidessasi KELAssa. 

Julkista valtaa ei käytetä maalais- tai kaupunkilaisjärjellä (vaikka Oulun tuore piispa niin kokee). Vallankäytölle pitää olla aina perusteet. Kun puhutaan lapsista, niin nämä perusteet olisi hyvä erityisesti tiedostaa ja toimia niiden pohjalta. 

Kommentteja tästä pohdinnasta otetaan vastaan Facessa tai kantelupukin palautelomakkeella.

 

 

Muutama linkki:

https://www.oikeusasiamies.fi/fi/web/selkosuomi/mita-on-hyva-hallinto-

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325#L2P6

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1976/19760008/19760008_2#idp446358960