Juhlat kirkossa

19.12.2021

Perustuslakivaliokunta antoi 16.12.2021 mietintönsä koskien eduskunnan oikeusasiamiehen kertomusta vuodelta 2019. Mietinnössä otetaan kantaa siihen, voidaanko koulun yhteisiä juhlia viettää kirkossa. 

Ei pureta tässä sen tarkemmin asian taustaa. Mennään suoraan siihen, mitä valiokunnan mietintö sanoo ja miten se mahdollisesti on ymmärrettävissä. Näin minä tämän ymmärrän. 

PeV:

”Valiokunta pitää siksi perusteltuna täsmentää aiempaa kantaansa ja toteaa, että kirkkotiloja käytetään tavanomaisesti erilaisiin, ei-uskonnollisiin tilaisuuksiin kuten konsertteihin ja muihin esityksiin. Juhlan järjestäminen kirkossa ei siten sellaisenaan tee tilaisuudesta uskonnollista eikä sen sisällöstä uskonnon harjoittamista. Valiokunnan mielestä kirkkotilan tai muun uskonnollisen tilan käyttöä juhlaa järjestettäessä ei voida pitää lähtökohtaisesti perustuslainvastaisena.”

Tulkinta:

Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että koulu voi järjestää yhteisiä juhlia kirkossa tai muussa uskonnollisessa tilassa. 

PeV:

”Julkisen vallan neutraalisuuden kannalta ei valiokunnan mielestä voida tässä suhteessa pitää merkityksettömänä sitä, minkälaisia vaihtoehtoja kouluilla juhlien pitopaikkaa harkittaessa on tosiasiallisesti käytössään.”

Tulkinta:

Eli jos koululla on käytössään muita, kuin uskonnollisia tiloja, tulisi koulun ensisijaisesti käyttää niitä. Tällaisen tilan valinnalla on aina merkitystä julkisen vallan neutraalisuuden kannalta. Selvin tilanne: kun koululla käytössään tarkoitukseen sopiva tilava juhlasali, niin juhlat pitää järjestää siellä eikä kirkossa. 

PeV:

”Samalla valiokunta kuitenkin korostaa, että kirkkotilan tai minkä tahansa selvästi uskonnollisen tilan käyttöön juhlan pitopaikkana liittyy uskonnonvapauden, yhdenvertaisuuden ja julkisen val- lan neutraalisuuden kannalta jännitteitä, jotka vaikuttavat myös esimerkiksi siihen, minkälaista sisältöä voidaan pitää hyväksyttävänä järjestettäessä opetukseen kuuluvia juhlia tällaisessa tilassa.”

Tulkinta:

Tämä on vähän hankala. Käytännössä tässä tunnutaan kehottavan kouluja tunnistamaan uskonnollisen tilan ongelmat juhlien pitopaikkana. Mutta mitä tämä tarkoittaa? Tarkoittaako tämä sitä, että koulun pitää ottaa ohjelmaa suunnitellessaan huomioon, että kaikki ohjelma ei ole sellaiseen tilaan soveliasta? Vai tarkoittaako tämä sitä, että uskonnollisesta tilasta huolimatta, sen ei pidä vaikuttaa ohjelman sisältöön? Ainakaan niin, että ohjelma olisi kyseisen uskonnon kyllästämää ja siihen sitouttavaa?

Kun otetaan huomioon mietinnön viimeinen lause:

PeV:

”Käytettäessä kirkkotilaa tai muuta uskonnollista tilaa koulun juhlien järjestämiseen on kokonaisuutena varmistuttava siitä, että oppilaiden uskonnon ja omantunnon vapaus tulee yhdenvertaisesti turvatuksi. ”

Tulkinta:

niin olisin taipuvainen ajattelemaan, että kyse on jälkimmäisestä.

Jos uskonnollisen tilan annetaan vaikuttaa koulun yhteisen juhlan sisältöön, niin silloin ei olla otettu huomioon oppilaiden uskonnon ja omantunnon vapautta. Koska Suomessa(varsinkin kirkon suunnalta) on jatkuvasti korostettu positiivista uskonnonvapautta, tarkoittaa se sitä, että jos koulun muslimioppilaat haluavat syyslukukauden päätösjuhlassa esittää uskontonsa mukaisen ohjelmanumeron, niin kirkkotila ei saa olla sille este. Ja toisin päin.

Edellinen koskee siten myös uskonnottomia ja täysin maallisia ohjelmanumeroita, lorut, leikit, näytelmät…. Ja pakanallista alkuperää olevia esityksiä; tonttuleikit, joulupukkiesitykset… Nimittäin jos yhden uskonnon ehdoilla aletaan sensuroida yhteisien juhlien sisältöä, niin se ei ole uskonnon ja omantunnon vapauden yhdenvertaista turvaamista.

Summa summarum tulkitsen asian näin: koulu voi järjestää juhlansa kirkon tiloissa, mikäli tämä ei vaikuta esitettävään ohjelmaan eikä muita tarkoituksen mukaisia tiloja ole käytettävissä.

Varmaan pitäisi saada joku perustuslakivaliokunnan jäsen selittämään tarkemmin, mitä tällä on haluttu sanoa.

Kari Hännikäinen

Kolmanneksi viimeinen kappale lisätty 21.12.2021

Uskonnollisen tilaisuuden järjestäminen: kuusi pointtia

11.11.2018

Kari Hännikäinen

Kantelupukki oli esillä Treduca-koulutustapahtumassa lauantaina 10.11.2018. Eräässä tapahtumavieraan kanssa käymässäni keskustelussa listasin kuusi asiaa, joiden toteutumista koulun tulisi toiminnassaan mielestäni arvioida, kun se järjestää uskonnollisia tilaisuuksia. Nämä nousevat suoraan perustuslaista ja perusoikeuksista sekä hyvän hallinnon periaatteista.

1. Uskonnon JA OMANTUNNON VAPAUDEN kunnioittaminen 

Tukevatko uskonnollisen tilaisuuden järjestelykäytänteet positiivista JA negatiivista uskonnonvapautta vai muodostuuko uskonnosta velvollisuus? Osallistuvatko oppilaat tilaisuuteen omasta vapaasta tahdostaan tai huoltajien tahdosta vai onko syy ympäristön paine tai pelko eristämisestä? Onko tilaisuudessa varmasti kyse lapsen oikeudesta uskontoon eikä uskonnon oikeudesta lapseen?

2. Yhdenvertaisuus

Onko vaihtoehtoinen tilaisuus järjestetty siten, että se on aidosti samanarvoinen kuin uskonnollinen tilaisuus? Onko sen sisältö luonteeltaan ja tavoiteeltaan mahdollisimman samankaltaista kuin uskonnollisen tilaisuuden?

3. Lasten tasa-arvo

Onko varmasti toimittu siten, että sekä uskonnottomien että uskonnollisten perheiden lapset kokevat olevansa samassa asemassa? Olettaako koulu, että kirkkoon kuuluvat automaattisesti käyttäytyvät tietyllä tavalla ja kirkkoon kuulumattomat toisella vai ovat lapset tilanteessa oikeasti tasa-arvoisessa asemassa?

4. Julkisen vallan neutraliteettivaatimus

Onko koulu toiminut siten, että se ei varmasti yritä asettaa yhtä katsomusta parempaan asemaan kuin toista? 

5. Indotrinaation kielto

Onko toimittu varmasti niin, että tilaisuudessa ei yritetä saada lapsia omaksumaan jotakin tiettyä maailmankatsomusta? Onko tämä tehty myös selväksi tilaisuutta järjestävälle yhteistyötaholle? Otetaanko tämä myös huomioon tilaisuuteen osallistumattomien osalta?

6. Informaatio ja nevonta

Onko oppilailla ja huoltajilla ollut varmasti ja riittävästi tietoa uskonnollisista tilaisuuksista, niiden vaihtoehdoista ja molempien sisällöstä? Onko varmasti toimittu siten, että perheillä on ollut tämä tieto käytettävissään riittävän ajoissa? Onko informoitu, miten perheet voivat valita osallistumisensa tarvittaessa tapauskohtaisesti? Onko perheillä varmasti ollut aito vapaus valita?

 

Koulu on osa julkista valtaa. Tämän vallankäytön kohteena ovat pakollista peruskoulua käyvät puolustuskyvyttömässä asemassa olevat lapset. Heihin kohdistuva vallankäyttö on myös hyvin kokonaisvaltaista ja eroaa näin oleellisesti muusta julkisen vallan käytöstä. Oppilaan asema koulussa eroaa oleellisesti siitä, mikä on asemasi asioidessasi KELAssa. 

Julkista valtaa ei käytetä maalais- tai kaupunkilaisjärjellä (vaikka Oulun tuore piispa niin kokee). Vallankäytölle pitää olla aina perusteet. Kun puhutaan lapsista, niin nämä perusteet olisi hyvä erityisesti tiedostaa ja toimia niiden pohjalta. 

Kommentteja tästä pohdinnasta otetaan vastaan Facessa tai kantelupukin palautelomakkeella.

 

 

Muutama linkki:

https://www.oikeusasiamies.fi/fi/web/selkosuomi/mita-on-hyva-hallinto-

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325#L2P6

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1976/19760008/19760008_2#idp446358960