Katsomuskasvatus

 

Päiväkotien antaman varhaiskasvatuksen on oltava uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta. Julkisissa päiväkodeissa ei enää 1.8.2017 lähtien ole uskontokasvatusta. Niissä annetaan kaikille lapsille yhteistä katsomuskasvatusta, jossa yhteisen tutustumisen kohteena ovat lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja muut katsomukset. Uskonnottomuutta tarkastellaan muiden katsomusten rinnalla. Lasten kanssa tutustutaan erilaisiin katsomuksiin ja niihin liittyviin perinteisiin. Varhaiskasvatukseen ei saa sisältyä minkäänlaista lasten indoktrinointia uskontoon, eli uskovaisuutta ei saa juurruttaa heidän mieliinsä. Katsomuskasvatuksessa tehdään yhteistyötä huoltajien kanssa kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kuullen ja kunnioittaen.

Mikäli päiväkoti haluaa järjestää uskonnollisia tilaisuuksia eli ohjelmaa, joka sisältää uskonnollisuutta tai uskonnon markkinointia, sen on tapahduttava varsinaisen varhaiskasvatuksen ulkopuolisina tilaisuuksina niin että niihin osallistuminen on aidosti vapaaehtoista jokaiselle. Jos uskonnollinen tilaisuus on päivähoidon aikana, sille on järjestettävä samankaltainen syrjimätön uskonnoton vaihtoehto, josta tiedotetaan tasapuolisesti ja jota tarjotaan kaikille, myös sen uskonnon yhdyskuntaan kuuluville.

Jokaiselle lapselle tehdään päiväkodissa vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma, johon kirjataan lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet ja toimenpiteet. Suunnitelma kirjoitetaan lapsen kulttuurinen ja katsomuksellinen tausta huomioon ottaen, ja siihen sisältyvät lasten, henkilöstön ja huoltajien yhdessä sopimat asiat. Jos suunnitelmaan kirjataan vaatimus kasvatuksen uskonnottomuudesta, perheen toivetta on noudatettava. 

Jos kunnallinen päiväkoti järjestää kristillistä ohjelmaa, kirkkoon kuuluvienkaan lasten ei automaattisesti voi olettaa osallistuvan siihen. Vanhemmat päättävät jokaiseen tilaisuuteen osallistumisesta lapsensa puolesta. Uskonnollisia tilaisuuksia ovat esimerkiksi:

  • pikkukirkot, jumalanpalvelukset, hartaustilaisuudet
  • ohjatut ruoka- ja muut rukoukset
  • virsien ja muiden uskonnollisten laulujen laulamiset
  • pyhäkoulut
  • uskonnollisten satujen lukemiset
  • uskonnolliset nukketeatteri- ym. esitykset                     sekä
  • kaikki muut tilanteet, joissa lapsia indoktrinoidaan uskontoon eli kasvatetaan uskovaisiksi.

Kaikkia lapsia on kohdeltava yhdenvertaisesti. Kukaan ei saa joutua silmätikuksi ja tuntea oloaan epämukavaksi tai vähempiarvoiseksi sen vuoksi, että heidän perheensä vakaumus poikkeaa enemmistön tai päiväkodin henkilökunnan vakaumuksesta. Vähemmistöön kuuluvia lapsia varten tehtyjen erityisjärjestelyiden tulisi olla hienotunteisia. Heille järjestetyn ohjelman tulisi olla samanarvoista kuin enemmistön ohjelman. Perhettä ei voi pyytää jättämään lasta kotiin siksi ajaksi, kun muut ovat uskonnollisessa tilaisuudessa, jos perhe ei halua lapsensa osallistuvan siihen. Jos lapsia viedään kirkkoon, myös niille, jotka eivät lähde mukaan, on järjestettävä retki.

Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu perinteitä, jotka ovat alkuperältään uskontoon perustuvia. Kaikkia lapsia voi perehdyttää niihin tunnustuksettomalla tavalla. Lapsille voi puhua Raamatusta, jumalista, Jeesuksesta ja enkeleistä, kunhan puhe on tietoa jakavaa. Tunnustuksellista on kaikki kasvatus, opetus, puhe tai laulattaminen, jossa uskonnon oppeihin perustuvista asioista puhutaan tosiasioina, eli esimerkiksi Jumalasta, Jeesuksesta tai enkeleistä puhutaan todellisina ja Raamatun kertomuksista historiallisina tapahtumina. Kunnallisessa päiväkodissa ei saa indoktrinoida tai kasvattaa uskonnotonta tai toisuskoista lasta kristinuskoon. Kaiken varhaiskasvatuksen on oltava sen mukaista, mitä vanhempien kanssa on sovittu, eli uskonnottoman perheen lasta ei saa kasvattaa uskovaisuuteen.

Kaikkia päiväkoteja sitovan varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan päiväkodin toimintakulttuurin ytimeen kuuluu, että siellä toimitaan yhteisönä, jossa lapset ja henkilöstö oppivat yhdessä ja toisiltaan. Toimintakulttuurissa edistetään osallisuutta ja yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassa. Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja kohdelluiksi yhdenvertaisina. Henkilökunnan tulee pohtia, miten esimerkiksi katsomukseen liittyvät asenteet näkyvät puheissa, eleissä, teoissa ja toimintatavoissa. Yhteisössä tunnistetaan, että oikeus omaan uskontoon ja katsomukseen on perusoikeus. Näiden periaatteiden tulisi johtaa siihen, että kaikkea tehdään yhdessä eivätkä uskonnottomat lapset tunne olevansa poikkevia ja toisarvoisia.

 

Varhaiskasvatuslain 2a§ 6) kohta

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 26.6.2014 Dnro 4412/4/13

 

Juhlat

 

Päiväkodin kaikkien juhlien tulisi olla kaikille yhteisiä. Niiden pitäisi olla sellaisia, että kaikki lapset, uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta, voivat niihin osallistua. Kunnallisen tai kunnan valvoman päiväkodin ohjelmaan ei saisi sisältyä mitään sellaista, mikä loukkaa vähemmistöön kuuluvan lapsen perheen vakaumusta. Ohjelma ei saisi olla tunnustuksellista tai uskontoon indoktrinoivaa.

Juhliin voi sisältyä laulu tai esitys, jossa on uskonnosta peräisin olevaa sisältöä. Tällainen ohjelma tulisi kuitenkin esittää siten, ettei se ole luonteeltaan uskonnon harjoittamista. Siihen ei esimerkiksi saisi sisältyä kehotusta nousta seisomaan Jumalan kunnioittamiseksi. Juhlat eivät saisi olla hengeltään kristilliset, joten enimmän osan ohjelmasta ja lauluista olisi oltava maallisia. Jossakin ohjelmanumerossa voi olla uskontoon viittavia elementtejä, kuten yleiseen kulttuuriperintöön kuuluva virsi tai esitys (esim. joulukuvaelma, Enkeli taivaan, Suvivirsi). Tavanomaisia joululauluja voi laulaa joulujuhlissa.

Varsinaisia juhlia ei saisi järjestää kirkossa. Juhlien jälkeen niiden lisäksi voi olla vapaaehtoinen perheille kirkossa järjestettävä tilaisuus, kuten kouluun siunaaminen.

 

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 26.6.2014 Dnro 4412/4/13

 

Pikkukirkko

 

Jos päiväkoti järjestää pikkukirkon tai muun kirkkokäynnin tai hartaushetken, johon sisältyy tunnustuksellista ohjelmaa, siihen osallistumiseen on oltava kaikkien lasten vanhemmilta lupa. Edes kirkon jäsenten ei voi edellyttää osallistuvana sellaiseen, eikä päiväkoti saa pyytää tai painostaa ketään lasta osallistumaan.

Kirkkokäynteihin osallistumattomille lapsille on kunnallisessa päiväkodissa aina oltava päiväkodin järjestämää samanarvoista ohjelmaa vaihtoehdoksi. Vaihtoehto ei saa olla vain lasten säilyttämistä päiväkodissa, vaan sen on oltava mielekästä toimintaa, joka ei tunnu syrjivältä.

Vaikka vaihtoehtoisen ohjelman järjestäminen tuntuisi vaivalloiselta, perhettä ei saa pyytää pitämään lasta kotona kirkkokäynnin aikana. Päiväkoti ei saa vedota vanhempien tunteisiin, jotta erityisjärjestelyiltä vältyttäisiin. Ei ole sopivaa luoda vanhemmille huonoa omaatuntoa siitä, että heidän lapsensa joutuu olemaan erilainen – sellainen on painostamista.

 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 26.6.2014 Dnro 4412/4/13

 

Ohjattu rukoileminen

 

Rukoileminen on aina uskonnon harjoittamista. Siihen ei saa ketään koskaan pakottaa, tai painostaa olemaan mukana sellaisessa. Kunnallisessa päiväkodissa lasta ei saa pitää samassa tilassa, jossa rukoillaan ääneen, jos hänen vanhempansa ovat pyytäneet uskonnotonta kasvatusta.

Lapsille voi pitää hiljaisen hetken ennen ruokailua, mutta päiväkodissa ei saa kehottaa kaikkia lapsia rukoilemaan, jos joukossa on uskonnoton tai toisuskoinen. Rukoilemiseen osallistumatonta lasta on kohdeltava hienotunteisesti ja yhdenvertaisesti, joten osaa lapsista ei voi vain jättää ruokailutilan ulkopuolelle odottamaan rukoilun ajaksi.

 

Uskonnolliset laulut

 

Virsi on laulettu rukous. Sen laulaminen on uskonnon harjoittamista. Ketään ei saa pakottaa tai painostaa virren laulamiseen tai olemaan samassa tilassa, jossa lauletaan virttä. Kunnallisessa päiväkodissa ei voi laulaa virsiä tai laulattaa sellaisia kaikilla lapsilla, jos joukossa on uskonnottomasti tai toisuskoisesti kasvatettavia. Sama koskee muitakin hengellisiä ja uskonnollisia lauluja.

 

Seurakunta päiväkodissa

 

Monet päiväkodit tekevät läheistä yhteistyötä seurakunnan kanssa. Seurakunnan lapsityöntekijät vierailevat päiväkodeissa pitämässä kaikenlaisia tilaisuuksia, kuten satutuokioita. Myöskin lähetysjärjestöt ja muut uskonnolliset ryhmät vierailevat päiväkodeissa puhumassa ja järjestämässä konsertteja, nukketeatteria ym. esityksiä.

Kaikki tällainen ohjelma on uskonnollista, jos siihen sisältyy puhetta Jumalasta, Jeesuksesta, enkeleistä tai rukoilemisesta taikka muusta uskonnon oppien mukaisesta. Päiväkodissa ei saa olla lapsen käännytystä tai indoktrinointia uskontoon ilman vanhempien suostumusta, joten uskonnollista ainesta sisältäville tilaisuuksille on kunnallisessa päiväkodissa oltava mielekäs vaihtoehto niihin osallistumattomille lapsille. Avajais-, päättäjäis-, tervetuliais- ym. tilaisuuksien tulisi olla kaikille yhteisiä, joten niihin ei saisi sisältyä mitään uskonnollista.

Kunnallisen päiväkodin tulisi olla tasapuolinen yhteistyökumppaneja valitessaan. Seurakuntaa ei saisi suosia päästämällä sitä ainoana vierailijana ja lasten erityisenä kasvattajana päiväkotiin. Kaikkien lasten perheiden vakaumusten mukaisia vierailijoita ja ohjelmaa pitäisi olla tasapuolisesti.

 

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 26.6.2014 Dnro 4412/4/13

 

Tiedottaminen koteihin

 

Mikäli päiväkoti järjestää uskonnollisia tilaisuuksia, päiväkodin ja vanhempien tekemässä varhaiskasvatussuunnitelmassa voidaan sopia yksityiskohtaisesti, osallistuuko lapsi niihin tai joihinkin niistä vai ei. Päiväkodin on tietenkin noudatettava tätä sopimusta. Sopimusta tehtäessä eivät kuitenkaan kaikki päiväkodissa vuoden aikana järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet ole välttämättä tiedossa. Kunnallisen päiväkodin on tiedotettava koteihin jokaisesta uskonnollisesta tilaisuudesta hyvissä ajoin, jotta vanhemmat pystyvät tekemään päätöksen lapsensa osallistumisesta sellaiseen.

Jos vierailijoiden pitämässä tilaisuudessa, kuten nukketeatterissa tai konsertissa, on vähänkin tunnustuksellista uskonnollista sisältöä tai jos se saattaa sisältää sellaista, on siitä tiedotettava vanhemmille etukäteen. Samalla on myös tiedotettava tilaisuuden uskonnottomasta vaihtoehdosta siten, että selvästi ilmenee sen olevan kaikille mahdollinen. Jotta vanhemmat pystyvät tekemään aidon valinnan, molemmista tai kaikista vaihtoehdoista ja niiden sisällöstä on oltava riittävät tiedot ennen ilmoittautumista.

Päiväkoti ei saa yrittää välttyä uskonnottoman vaihtoehdon järjestämiseltä painostamalla kaikkia osallistumaan uskonnolliseen ohjelmaan. Päiväkoti ei saa vaatia perusteluja sille, ettei lapsi osallistu uskonnolliseen tilaisuuteen. Päiväkoti ei saa vähätellä tilaisuuden uskonnollisuutta ja sillä perusteella olla järjestämättä uskonnotonta vaihtoehtoa. Päiväkoti ei saa antaa vanhempien ymmärtää, että he ovat hankalia jos vaativat vaihtoehtoista ohjelmaa, vaikka sellaisen järjestäminen olisi työlästä. Päiväkoti ei saa suostutella lasta mukaan uskonnolliseen tilaisuuteen tai vedota vanhempien tunteisiin – vanhempien on saatava tehdä päätös ilman painostusta.

 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 26.6.2014 Dnro 4412/4/13

 

Esiopetus

 

Päiväkodissa annettavaan esiopetukseen sovelletaan sekä varhaiskasvatusta että perusopetusta koskevia säännöksiä, ensisijaisesti kuitenkin perusopetusta koskevia.

Esiopetuksen on oltava lapsia uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta. Toimintakulttuurin lähtökohtana on kaikille yhteinen opetus. Opetuksessa hyödynnetään yhteistyökumppaneiden kuten kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntatoimen tarjoamia mahdollisuuksia.

Esiopetuksen tehtävä on vahvistaa lasten valmiuksia ymmärtää yhteiskunnan monimuotoisuutta. Opetuksessa toimitaan yhteistyössä huoltajien kanssa kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kuullen. Lapset tutustuvat opettajan johdolla niin omaan kuin muihinkin lapsiryhmässä tai lähiyhteisössä edustettuina oleviin katsomuksiin ja uskontoihin sekä niihin liittyviin tapoihin ja perinteisiin. Esiopetukseen sisältyy koko ryhmälle yhteistä eettistä kasvatusta. Katsomuskasvatuksessa yhteisen tutustumisen kohteena ovat lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja katsomukset. Uskonnottomuutta tarkastellaan esiopetuksessa muiden katsomusten rinnalla. Katsomuskasvatus liitetään arjen asioihin, juhliin ja ajankohtaisiin tapahtumiin, joilla on uskonnollista tai katsomuksellista merkitystä. Tavoitteena on auttaa lapsia ymmärtämään ja kunnioittamaan sekä omia että toisten lasten ja perheiden erilaisia katsomuksellisia perinteitä sekä niihin liittyviä tapoja ja käsityksiä.

Esiopetuksessa ei siis enää ole uskontokasvatusta ja sille vaihtoehtoista elämänkatsomustietokasvatusta, vaan kaikille lapsille annetaan yhteistä katsomuskasvatusta, jonka on oltava täysin uskontoon sitouttamatonta. Lapsia ei saa indoktrinoida uskontoon, eli uskovaisuutta ei saa juurruttaa heidän mieliinsä.

Jos esiopetuksessa oleville oppilaille järjestetään uskonnollisia tilaisuuksia, niitä koskevat samat ohjeet kuin perusopetuksessa. Niiden on siis aina oltava kaikille lapsille aidosti vapaaehtoisia. Ne eivät saa olla kenellekään oletusarvoista ohjelmaa, eikä niiden vaihtoehto saa olla syrjivä. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisesta uskonnollisesta tilaisuudesta ja sen samankaltaisesta mielekkäästä uskonnottomasta vaihtoehdosta on tiedotettava sisältöineen kaikkien lasten huoltajille, ja huoltajien on voitava joko kertaluonteisesti tai tapauskohtaisesti ilmoittaa, mihin vaihtoehtoon lapsi osallistuu.

Esiopetuksen juhlien on oltava kaikille lapsille yhteisiä ja uskonnollisesti sitouttamattomia. Myös esiopetuksen todistusten jaon on oltava kaikille yhteinen tilaisuus, joka ei ole uskonnollinen. Mahdollinen kouluun siunaaminen on järjestettävä erillisenä tilaisuutena.

 

Varhaiskasvatuslain 1a§

Perusopetuslain 1§ 2mom

Opetushallituksen määräys Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

Opetushallituksen ohje Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen sekä uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen esi- ja perusopetuksessa