Eduskunnan apulaisoikeusasiamies 2186/2018 (5.11.2019)

Koulussa A oli kantelun mukaan perinteisesti joulujuhlana järjestetty joulukirkko. Myös joulukuussa 2017 oli joulujuhlana järjestetty jumalanpalvelus, jossa oli lisäksi oppilaiden esityksiä ja johon oli kutsuttu myös huoltajat. Koulu järjesti samaan aikaan myös toisen, ”korvaavan” joulujuhlan, jossa ei ollut uskonnollista sisältöä ja jonne ei kutsuttu huoltajia. 

Päätöksessään apulaisoikeusasiamies toteaa, että koulu on menetellyt lainvastaisesti järjestäessään koulun joulujuhlan uskonnollisena tilaisuutena. Vaihtoehtoisen tilaisuuden järjestäminen ei tee menettelystä hyväksyttävää, koska lukuvuoden päätösjuhla ei voi olla uskonnon harjoittamiseksi katsottava tilaisuus. Kyse on kaikille oppi- laille yhteisestä opetukseen kuuluvasta juhlasta, joka on järjestettävä siten, että kaikki oppilaat voivat siihen osallistua vakaumuksestaan riippumatta. Joulujuhla on osa opetusta, eikä sitä näin ollen voi järjes- tää uskonnollisesti tunnustuksellisena siinäkään tapauksessa, että sil- le järjestettäisiin vaihtoehtoinen tilaisuus. 

EAOA toteaa myös, että oppilaiden yhdenvertaisuuden, uskon- nonvapauden sekä julkiselta vallalta uskontojen ja vakaumusten suhteen edellytettävän neutraaliuden ja tasapuolisuuden näkökulmasta on  lähtökohtaisesti ongelmallista jos koulun lukukauden päättäjäisjuhla järjestetään kirkkosalissa. Kirkko on nimenomaan jumalanpalvelusten toimittamiseen tarkoitettu paikka (kirkkolain 14 luvussa tarkoitettu kirkollinen rakennus) ja siitä välittyy näin jo itsessään uskonnollisia merkityksiä. 

Suomen perustuslaki 6 §,  11 §

Perusopetusasetus 3 §

Perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 2/2014

OPH:n ohje OPH-56-2018

Linkki päätöstekstiin: EAOA 2186-2018

 

 

Kantelupukin kommentti loppuun:

  1. Joulukirkko, kristityille, järjestetään kirkossa, niille jotka eivät osallistu on muuta ohjelmaa
  2. Joulujuhla, koko koululle, ei uskonnollinen tilaisuus, järjestetään koululla, kaikki osallistuvat, osa opetusta