Päiväkodeista
Katsomuskasvatus
Päiväkotien antaman varhaiskasvatuksen on oltava uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta. Päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa ei enää 1.8.2017 lähtien ole uskontokasvatusta. Niissä annetaan kaikille lapsille yhteistä katsomuskasvatusta, jossa yhteisen tutustumisen kohteena ovat lapsiryhmässä läsnä olevat ja muutkin uskonnot ja katsomukset. Uskonnottomuutta tarkastellaan muiden katsomusten rinnalla.
Sitouttamattomuus tarkoittaa, että eri katsomuksia tarkastellaan tasaveroisina arvottamatta niitä. Lasta ei saa ohjata mihinkään katsomukseen, eikä häneen saa katsomuksellisesti vaikuttaa. Varhaiskasvatukseen ei saa sisältyä minkäänlaista lasten indoktrinointia uskontoon, eli uskovaisuutta ei saa juurruttaa heidän mieliinsä. Katsomuskasvatus on käytännössä sitä, että lasten kanssa tutustutaan erilaisiin katsomuksiin ja niihin liittyviin perinteisiin esimerkiksi vuodenkiertoon liittyvien juhlien ja päivittäisten tapojen kautta. Katsomuskasvatukseen ei kuulu minkään uskonnon tai katsomuksen opetusta, ja siinä tulee kunnioittaa jokaisen perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja.
Varhaiskasvatuksen henkilöstö vastaa katsomuskasvatuksesta ja sen käytännön toteutuksesta. Henkilöstön tulee toimia ammatillisesti niin ettei oma katsomus ohjaa toimintaa. Seurakunnan ja muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa voidaan tehdä yhteistyötä, mutta yhteistyö tapahtuu varhaiskasvatuksen periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti niin että lähtökohtana on lapsen, ei seurakunnan etu, ja toiminnan tulee olla pedagogisesti perusteltua. Päiväkoti voi sopia seurakunnan kanssa, että lasten huoltajille tiedotetaan mahdollisuudesta osallistua vapaa-aikana seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin kuten joulu- ja kevätkirkkoon.
Jokaiselle lapselle tehdään päiväkodissa vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma, johon kirjataan lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet ja toimenpiteet. Suunnitelma kirjoitetaan lapsen kulttuurinen ja katsomuksellinen tausta huomioon ottaen, ja siihen sisältyvät lasten, henkilöstön ja huoltajien yhdessä sopimat asiat. Jos suunnitelmaan kirjataan vaatimus kasvatuksen uskonnottomuudesta, perheen toivetta on noudatettava.
Varhaiskasvatuslain 3§ 6) kohta
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022
Uskonnolliset tilaisuudet
Päiväkodilla ei ole velvollisuutta järjestää uskonnollisia tilaisuuksia. Mikäli päiväkoti haluaa järjestää sellaisia eli ohjelmaa, joka sisältää uskonnollisuutta tai uskonnon markkinointia eli on uskontoon sitouttavaa, sen on tapahduttava varsinaisesta varhaiskasvatuksesta erillään niin että siihen osallistuminen on aidosti vapaaehtoista jokaiselle.
Jos uskonnollinen tilaisuus on päivähoidon aikana, sille on järjestettävä samankaltainen syrjimätön uskonnoton vaihtoehto, josta tiedotetaan tasapuolisesti ja jota tarjotaan kaikille, myös sen uskonnon yhdyskuntaan kuuluville. Jos päiväkoti järjestää kristillistä ohjelmaa, kirkkoon kuuluvienkaan lasten ei automaattisesti voi olettaa osallistuvan siihen. Vanhemmat päättävät jokaiseen tilaisuuteen osallistumisesta lapsensa puolesta.
Uskonnollisia tilaisuuksia ovat esimerkiksi:
- pikkukirkot, jumalanpalvelukset, hartaustilaisuudet
- ohjatut ruoka- ja muut rukoukset
- virsien ja muiden uskonnollisten laulujen laulamiset
- pyhäkoulut
- uskonnollisten satujen ja kertomusten lukemiset
- uskonnolliset konsertit, nukketeatteri- ym. esitykset sekä
- kaikki muut tilanteet, joissa lapsia indoktrinoidaan uskontoon eli kasvatetaan uskovaisiksi.
Kaikkia lapsia on kohdeltava yhdenvertaisesti. Kukaan ei saa joutua silmätikuksi ja tuntea oloaan epämukavaksi tai vähempiarvoiseksi sen vuoksi, että heidän perheensä vakaumus poikkeaa enemmistön tai päiväkodin henkilökunnan vakaumuksesta. Vähemmistöön kuuluvia lapsia varten tehtyjen erityisjärjestelyiden tulisi olla hienotunteisia, ja vaihtoehtoiset tilaisuudet on järjestettävä fyysisesti erillään uskonnollisista tilaisuuksista. Vaihtoehtoisen ohjelman tulisi olla samanarvoista kuin enemmistön ohjelman. Perhettä ei voi pyytää jättämään lasta kotiin siksi ajaksi, kun muut ovat uskonnollisessa tilaisuudessa, jos perhe ei halua lapsensa osallistuvan siihen. Jos lapsia viedään kirkkoon, myös niille, jotka eivät lähde mukaan, olisi hyvä järjestää retki.
Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu perinteitä, jotka ovat alkuperältään uskontoon perustuvia. Kaikkia lapsia voi perehdyttää niihin tunnustuksettomalla tavalla. Lapsille voi puhua Raamatusta, jumalista, Jeesuksesta tai enkeleistä, kunhan puhe on tietoa jakavaa. Tunnustuksellista on kaikki kasvatus, opetus, puhe tai laulattaminen, jossa uskonnon oppeihin perustuvista asioista puhutaan tosiasioina, eli esimerkiksi Jumalasta, Jeesuksesta tai enkeleistä puhutaan todellisina ja Raamatun kertomuksista historiallisina tapahtumina. Kunnallisessa päiväkodissa ei saa indoktrinoida tai kasvattaa uskonnotonta tai toisuskoista lasta kristinuskoon. Kaiken varhaiskasvatuksen on oltava sen mukaista, mitä vanhempien kanssa on sovittu, eli uskonnottoman perheen lasta ei saa kasvattaa uskovaisuuteen.
Kaikkia päiväkoteja sitovan varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan päiväkodin toimintakulttuurin ytimeen kuuluu, että siellä toimitaan yhteisönä, jossa lapset ja henkilöstö oppivat yhdessä ja toisiltaan. Toimintakulttuurissa edistetään osallisuutta ja yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassa. Henkilökunnan tulee pohtia, miten esimerkiksi katsomukseen liittyvät asenteet näkyvät puheissa, eleissä, teoissa ja toimintatavoissa. Yhteisössä tunnistetaan, että oikeus omaan uskontoon ja katsomukseen on perusoikeus. Näiden periaatteiden tulisi johtaa siihen, että kaikkea tehdään yhdessä eivätkä uskonnottomat lapset tunne olevansa poikkevia ja toisarvoisia.
Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 26.6.2014 Dnro 4412/4/13
Juhlat
Päiväkodin juhlat ovat osa varhaiskasvatuksen varsinaista toimintaa, joten kaikkien juhlien tulee olla kaikille yhteisiä. Ohjelmaan ei saa sisältyä mitään tunnustuksellista taikka uskontoon sitouttavaa tai indoktrinoivaa.
Juhliin voi sisältyä laulu tai esitys, jossa on uskonnosta peräisin olevaa sisältöä. Tällainen ohjelma tulisi kuitenkin esittää siten, ettei se ole luonteeltaan uskonnon harjoittamista. Siihen ei esimerkiksi saisi sisältyä kehotusta nousta seisomaan Jumalan kunnioittamiseksi. Juhlat eivät saisi olla hengeltään kristilliset, joten enimmän osan ohjelmasta olisi oltava maallista. Jossakin ohjelmanumerossa voi olla uskonnolliselta vaikuttavaa ainesta, kuten suomalaiseen kulttuuriperintöön kuuluva virsi tai esitys (esim. joulukuvaelma, Enkeli taivaan, Suvivirsi). Perinteisiä joululauluja voi laulaa joulujuhlissa.
Varsinaisen juhlan järjestäminen kirkkosalissa on ongelmallista, koska se luo uskonnollista vaikutelmaa juhlaan. Päiväkodin juhlan tulisi olla kokonaan päiväkodin järjestämä. Siihen ei saisi sisältyä seurakunnan ohjelmaa kuten papin uskonnollista puhetta. Juhlan jälkeen sen lisäksi voi olla vapaaehtoinen perheille kirkossa järjestettävä tilaisuus, kuten joulukirkko tai kouluun siunaaminen.
Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 26.6.2014 Dnro 4412/4/13
Pikkukirkko
Jos päiväkoti järjestää pikkukirkon tai muun kirkkokäynnin tai hartaushetken, johon sisältyy tunnustuksellista ohjelmaa, siihen osallistumiseen on oltava kaikkien osallistuvien lasten vanhemmilta lupa. Edes kirkon jäsenten ei voi edellyttää osallistuvan sellaiseen, eikä päiväkoti saa pyytää tai painostaa ketään lasta osallistumaan.
Kirkkokäynteihin osallistumattomille lapsille on aina oltava päiväkodin järjestämää samanarvoista ohjelmaa vaihtoehdoksi. Vaihtoehto ei saa olla vain lasten säilyttämistä päiväkodissa, vaan sen on oltava mielekästä toimintaa, joka ei tunnu syrjivältä.
Vaikka vaihtoehtoisen ohjelman järjestäminen tuntuisi vaivalloiselta, perhettä ei saa pyytää pitämään lasta kotona kirkkokäynnin ajan. Päiväkoti ei saa vedota vanhempien tunteisiin, jotta erityisjärjestelyiltä vältyttäisiin. Ei ole sopivaa luoda vanhemmille huonoa omaatuntoa siitä, että heidän lapsensa joutuu olemaan erilainen – sellainen on painostamista.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018
Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 26.6.2014 Dnro 4412/4/13
Ohjattu rukoileminen
Rukoileminen on aina uskonnon harjoittamista. Siihen ei saa ketään koskaan pakottaa, tai painostaa olemaan mukana sellaisessa. Päiväkodissa lasta ei saa pitää samassa tilassa, jossa henkilökunnan johdolla rukoillaan ääneen, jos hänen vanhempansa ovat pyytäneet uskonnotonta kasvatusta.
Ruokarukouksen sijaan lapsille voi pitää yhteisen hiljaisen hetken ennen ruokailua. Lapsi saa itsekseen hiljaa lukea ruokarukouksen sen aikana, jos haluaa, mutta päiväkodissa ei saa kehottaa kaikkia lapsia rukoilemaan. Jos päiväkodissa halutaan järjestää ruokarukoilua, sille on oltava vaihtoehtona uskonnoton ruokaloru, johon osallistuminen tuntuu samanarvoiselta eikä leimaa lasta. Rukoilemiseen osallistumatonta lasta on kohdeltava hienotunteisesti ja yhdenvertaisesti, joten häntä ei voi vain jättää ruokailutilan ulkopuolelle odottamaan rukoilun ajaksi.
Uskonnolliset laulut
Virsi on laulettu rukous. Sen laulaminen on uskonnon harjoittamista. Ketään ei saa pakottaa tai painostaa virren laulamiseen tai olemaan samassa tilassa, jossa lauletaan virttä. Päiväkodissa ei voi laulaa virsiä tai laulattaa sellaisia kaikilla lapsilla, jos joukossa on uskonnottomasti tai toisuskoisesti kasvatettavia lapsia. Sama koskee muitakin hengellisiä ja uskonnollisia lauluja. Yleiseen kulttuuriperintöön kuuluvia juhlissa esitettäviä virsiä, kuten Suvivirttä ja Enkeli taivaan -laulua, voidaan kuitenkin harjoitella ennen juhlaa, ja perinteisiä joululauluja voidaan laulaa yhdessä.
Seurakunta päiväkodissa
Monet päiväkodit tekevät läheistä yhteistyötä seurakunnan kanssa. Seurakunnan lapsityöntekijät vierailevat päiväkodeissa pitämässä kaikenlaisia tilaisuuksia, kuten satutuokioita. Myöskin lähetysjärjestöt ja muut uskonnolliset ryhmät vierailevat päiväkodeissa puhumassa ja järjestämässä konsertteja, nukketeatteria ym. esityksiä.
Kaikki tällainen ohjelma on uskonnollista, jos siihen sisältyy puhetta Jumalasta, Jeesuksesta, enkeleistä tai rukoilemisesta taikka muusta uskonnon oppien mukaisesta. Päiväkodissa ei saa olla lapsen käännytystä tai indoktrinointia uskontoon ilman vanhempien suostumusta, joten uskonnollista ainesta sisältäville tilaisuuksille on oltava samankaltainen vaihtoehto niihin osallistumattomille lapsille, ja huoltajilla on oltava todellinen ja aito vapaus valita tilaisuuksien välillä. Avajais-, päättäjäis-, tervetuliais- ym. tilaisuuksien ja juhlien tulisi olla kaikille yhteisiä, joten niihin ei saa sisältyä mitään uskonnollista.
Kunnallisen päiväkodin tulisi olla tasapuolinen yhteistyökumppaneja valitessaan. Seurakuntaa ei saisi suosia päästämällä sitä ainoana vierailijana ja lasten erityisenä kasvattajana päiväkotiin. Kaikkien lasten perheiden vakaumusten mukaisia vierailijoita ja ohjelmaa pitäisi olla tasapuolisesti.
Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 26.6.2014 Dnro 4412/4/13
Tiedottaminen koteihin
Mikäli päiväkoti järjestää uskonnollisia tilaisuuksia, päiväkodin ja vanhempien tekemässä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa voidaan sopia yksityiskohtaisesti, osallistuuko lapsi niihin tai joihinkin niistä vai niiden uskonnottomiin vaihtoehtoihin. Päiväkodin on tietenkin noudatettava tätä sopimusta. Sopimusta tehtäessä eivät kuitenkaan kaikki päiväkodissa vuoden aikana järjestettävät tilaisuudet ole välttämättä tiedossa, joten huoltajille toimitettavista tiedotteista on käytävä ilmi kaikki uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset sekä niille vaihtoehtoinen toiminta. Päiväkodin on siis tiedotettava kirjallisesti koteihin jokaisesta uskonnollisesta tilaisuudesta ja sen vaihtoehdosta hyvissä ajoin, jotta vanhemmat pystyvät tekemään valinnan niiden välillä.
Jos vierailijoiden pitämässä tilaisuudessa, kuten nukketeatterissa tai konsertissa, on vähänkin tunnustuksellista uskonnollista sisältöä tai jos se saattaa sisältää sellaista, on siitä tiedotettava vanhemmille etukäteen. Samalla on myös tiedotettava tilaisuuden samankaltaisesta uskonnottomasta vaihtoehdosta siten, että selvästi ilmenee sen olevan kaikille mahdollinen. Jotta vanhemmat pystyvät tekemään aidon valinnan, molemmista tai kaikista vaihtoehdoista on oltava riittävät tiedot ennen ilmoittautumista.
Lapsen huoltaja voi tehdä kertaluonteisesti, esimerkiksi varhaiskasvatukseen ilmoittauduttaessa, päiväkodille ilmoituksen siitä, että lapsi osallistuu kaikkiin uskonnollisiin tilaisuuksiin tai että hän ei osallistu mihinkään niistä. Huoltajalla on kuitenkin oikeus päättää tilaisuuksiin osallistumisesta tapauskohtaisesti sen jälkeen kun sekä uskonnollisen että vaihtoehtoisen tilaisuuden ohjelmasta on tiedotettu.
Varhaiskasvatuksen järjestäjän on suunniteltava etukäteen kertaluonteisissa ilmoituksissa päiväkodille annettujen henkilötietojen käsittely, ja henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava hyvää tietojenkäsittelytapaa.
Päiväkoti ei saa yrittää välttyä uskonnottoman vaihtoehdon järjestämiseltä painostamalla kaikkia osallistumaan uskonnolliseen ohjelmaan. Päiväkoti ei saa vaatia perustelua sille, ettei lapsi osallistu uskonnolliseen tilaisuuteen. Päiväkoti ei saa vähätellä tilaisuuden uskonnollisuutta ja sillä perusteella olla järjestämättä uskonnotonta vaihtoehtoa. Päiväkoti ei saa antaa vanhempien ymmärtää, että he ovat hankalia jos vaativat vaihtoehtoista ohjelmaa, vaikka sellaisen järjestäminen olisi työlästä. Päiväkoti ei saa suostutella lasta mukaan uskonnolliseen tilaisuuteen tai vedota vanhempien tunteisiin – vanhempien on saatava tehdä päätös ilman painostusta.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018
Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 26.6.2014 Dnro 4412/4/13
Esiopetus
Päiväkodissa annettavaan esiopetukseen sovelletaan sekä varhaiskasvatusta että perusopetusta koskevia säännöksiä, ensisijaisesti kuitenkin perusopetusta koskevia. Esiopetuksen on oltava lapsia uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta. Toimintakulttuurin lähtökohtana on kaikille yhteinen opetus.
Esiopetuksen tehtäviin kuuluu vahvistaa lasten valmiuksia ymmärtää yhteiskunnan monimuotoisuutta. Lapset tutustuvat opettajan johdolla niin omaan kuin muihinkin lapsiryhmässä tai lähiyhteisössä edustettuina oleviin katsomuksiin ja uskontoihin sekä niihin liittyviin tapoihin ja perinteisiin.
Esiopetukseen sisältyy koko ryhmälle yhteistä eettistä kasvatusta. Katsomuskasvatuksessa yhteisen tutustumisen kohteena ovat lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja katsomukset. Uskonnottomuutta tarkastellaan esiopetuksessa muiden katsomusten rinnalla. Katsomuskasvatus liitetään arjen asioihin, juhliin ja ajankohtaisiin tapahtumiin, joilla on uskonnollista tai katsomuksellista merkitystä. Tavoitteena on auttaa lapsia ymmärtämään ja kunnioittamaan sekä omia että toisten lasten ja perheiden erilaisia perinteitä, tapoja ja käsityksiä.
Esiopetuksessa ei siis enää ole uskontokasvatusta ja sille vaihtoehtoista elämänkatsomustietokasvatusta, vaan kaikille lapsille annetaan yhteistä katsomuskasvatusta, jonka on oltava täysin uskontoon sitouttamatonta. Lapsia ei saa indoktrinoida uskontoon, eli uskovaisuutta ei saa juurruttaa heidän mieliinsä.
Jos esiopetuksessa oleville oppilaille järjestetään uskonnollisia tilaisuuksia, niiden on aina oltava kaikille lapsille aidosti vapaaehtoisia. Esiopetusta koskee sama ohjeistus kuin perusopetusta, eli uskonnolliset tilaisuudet eivät saa olla kenellekään oletusarvoista ohjelmaa, eikä niiden vaihtoehto saa olla syrjivä. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisesta uskonnollisesta tilaisuudesta ja sen samankaltaisesta mielekkäästä uskonnottomasta vaihtoehdosta on tiedotettava kaikkien lasten huoltajille, ja huoltajien on voitava joko kertaluonteisesti tai tapauskohtaisesti ilmoittaa, mihin vaihtoehtoon lapsi osallistuu.
Esiopetuksen juhlien on oltava kaikille lapsille yhteisiä ja uskonnollisesti sitouttamattomia. Myös esiopetuksen todistusten jaon on oltava kaikille yhteinen tilaisuus, joka ei ole uskonnollinen. Mahdollinen kouluun siunaaminen on järjestettävä erillisenä vapaaehtoisena tilaisuutena.
Opetushallituksen määräys Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014