Kantelijan mukaan itäsuomalaisessa koulussa ei seurakunnan aamunavauksien osalta oppilaille tiedotettu, ettei aamunavauksiin ei tarvitse osallistua.  Koulussa on myös edellytetty, että kirkkoon kuuluvat oppilaat osallistuvat joulukirkkoon vaikka osa oppilaista ei olisi kirkkoon halunnut mennä. Lisäksi seurakunta on ollut kertomassa toiminnastaan koulun järjestämässä tapahtumassa ja rippikoululaisia on tiedotettu keskusradion kautta.

Kunta ja koulun rehtori ovat vastineessaan vedonnut kulttuuriperimän vaalimiseen ja koulun käytäntöihin joulu- ja kevätkirkkojen osalta.

Selvityksestä on ilmennyt, että koulussa ei aamunavauksista ole tiedotettu etukäteen eikä koulussa ole huolehdittu siitä, että jokaisella on mahdollisuus olla osallistumatta näihin tilaisuuksiin. Selvityksestä ilmenee myös, että kirkkoon kuuluvien oppilaiden on oletettu osallistuvan oman uskontokuntansa joulu- ja kevätkirkkoihin. Koulussa ei aluehallintoviraston päätöksen mukaan ole menetelty asiaa koskevien ohjeiden ja säännösten mukaisesti.

Koulun järjestämän tilaisuuden osalta seurakunnan toiminnan esittely ei ole ollut uskonnollista toimintaa. Rippikoululaisten informointi keskusradion kautta on päätöksen mukaan ollut  osalle oppilaista ajankohtaisen ajankohtaisen informaation jakamisesta. Kumpaankaan ei edellytetä huoltajan lupaa. Aluehallintovirasto toteaa kuitenkin, että koulun olisi jatkossa kiinnitettävä huomiota riittävän etukäteiseen tiedottamiseen erilaisten tilaisuuksien sisällöstä ja tarkoituksesta sekä siihen millaista tiedottamista kaikille koulun oppilaille kuuluvan keskusradion kautta toteutetaan.

Itä-Suomen aluehallintovirasto kiinnittää päätöksessään koulun rehtorin huomiota uskonnollisia tilaisuuksia ja niiden vaihtoehtoisesta toiminnasta tiedottamiseen sekä siihen, että oppilailla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus aidosti valita vaihtoehtoista mielekästä toimintaa uskonnollisten tilaisuuksien sijaan riippumatta siitä, kuuluuko oppilas uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Miten toimitaan oikein?

Kun koulu järjestää uskonnollisia tilaisuuksia ja niille vaihtoehtoisia tilaisuuksia, se voi toimia tyylikkäästi ja oikein. Ohessa on malliesimerkki tällaisesta tapauksesta. 

Koulun seuraava tiedote oli tämä:

Hei!

Ensi viikolla oppilailla on mahdollisuus tutustua Martti Lutheriin. 

X:n seurakunnan nuorisotyönohjaaja A.A. on tulossa maanantaina kertomaan oppilaille Martti Lutherista uskonnollisesta näkökulmasta ja tämä tunti saattaa sisältää myös uskonnollisia elementtejä.

Vaihtoehtoisesti oppilaat voivat valita tilaisuuden, jossa Martti Lutheriin tutustutaan historiallisena henkilönä ilman uskonnollisia elementtejä.

X.4. vietämme koulussa pääsiäistä.

Oppilailla on mahdollisuus osallistua pastori E.E:n pitämään pääsiäishartauteen.

Vaihtoehtoisesti heillä on mahdollisuus osallistua pääsiäisen viettoon, jossa tutustutaaan eri kulttuurien tapoihin viettää pääsiäistä. (Ei uskonnollisia piirteitä.)

Ilmoitathan minulle, mihin tilaisuuksiin kuudesluokkalaisenne osallistuu. 

T.Y.

Tämä hyvänä mallina muillekin!

Kari

Kantelupukki Educa-messuilla 27-28.1.2017

Tervetuloa tapaamaan meitä osastolle 6n98. 

Kantelupukki.fi-palvelulla tuli 19.1.2017 täyteen 2 vuotta toimintaa. Palvelu on selvästikin tarpeellinen, koska sitä käytetään paljon. Palvelun tunnettuus on lisääntynyt, ja sitä myötä avunpyyntöjä on tullut tiheämpään tahtiin kuin ensimmäisenä vuotena. Erityisesti viimeiset koulujen joulujuhlat aiheuttivat niin paljon närkästystä, että palvelu on hidastunut ruuhkan vuoksi.

Vuoden 2016 aikana Kantelupukille tuli kaiken kaikkiaan 105 avunpyyntöä. Niissä 91 kertaa kohteena oli koulu tai kouluja, 20 kertaa päiväkoti tai -koteja ja 2 kertaa iltapäiväkerho. Avunpyynnöistä 56 tapauksessa riitti, että neuvoimme lapsen vanhempaa tai opettajaa, ja he selvittivät itse asiaa koulun, päiväkodin tai kunnan kanssa. Tapauksista 35:ssä meitä pyydettiin välittämään viesti tai keskustelemaan rehtorin, päiväkodin johtajan tai kunnan viranomaisen kanssa niin ettei pyytäjän henkilöllisyys paljastuisi. Kantelun tekemiseen päädyttiin 14 tapauksessa.

Uskonnottomien vanhempien ja opettajien lisääntyneen aktiivisuuden ansiosta koulujen ja päiväkotien toiminnassa otetaan aikaisempaa paremmin huomioon uskonnottomien uskonnonvapaus. Työtä kuitenkin vielä riittää, jotta uskonnottomia ruvettaisiin kohtelemaan yhdenvertaisesti luterilaisten kanssa ja kouluista ja päiväkodeista tulisi oikeasti yhteisöllisiä. Myös ET-opetuksen järjestämisessä lainmukaisesti on edelleen parannettavaa.

Eli jatkakaamme yhdessä työtä…
Toivovat kantelupukkilaiset

Eteläpohjalaisessa koulussa oli keskusradion kautta pidetty perjantaisin uskonnollinen aamunavaus, joka oli sisältä nyt uskonnollista musiikkia ja saarnan. Kantelun mukaan uskonnottomille ei oltu suostuttu järjestämään erillistä tilaa, jossa aamunavaus ei olisi kuulunut. Täten aamunavausta oli pakko kuunnella uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta.

Koulun selvityksen mukaan päivänavauksissa on lähdetty siitä, että ne soveltuvat kaikille. Seurakunnan edustajan kanssa on sovittu, että ne ovat kasvatuksellisia puheita. Opetuksen järjestäjä seuraa aktiivisesti, että sopimuksesta pidetään kiinni. Selvityksen mukaan oppilaat tai huoltajat eivät ole ottaneet rehtoriin yhteyttä aamunavauksiin tai elämänkatsomustiedon opetukseen liittyen.

AVIn mukaan opetuksen järjestäjän on oma-aloitteisesti arvioitava ja varmistettava aamunavauksen sisältö, vaikka kouluun ei tulisi asiasta yhteydenottoja. Lisäksi selvintä olisi järjestää seurakunnan aamunavaukset erillisessä tilassa, jolloin uskonnottomat eivät tahtomattaan joutuisi kuulemaan uskonnollista sisältöä ja voisivat etukäteen valita vaihtoehtoisen ohjelman.

Kantelu koski pirkanmaalaisessa koulussa järjestettäviä uskonnollisia tilaisuuksia. Kantelun mukaan koulussa ei ole tiedotettu uskonnollisille tilaisuuksille vaihtoehtoisista tilaisuuksista. Kantelussa myös todettiin koulun juhlissa lauletun uskonnollisia lauluja, joita on harjoiteltu oppitunneilla. Vanhempien pyydettyä, ettei lapsen tarvitsisi osallistua näihin harjoituksiin, on lapsi viety erilliseen tilaan eroon muusta luokasta. Kantelun mukaan tämä on ollut leimaavaa ja uskonnon harjoittamiselle vaihtoehtoinen toiminta on lähinnä ollut oppilaan säilytystä vastaavaa.

 

Aluehallintovirasto oli kantelun yhteydessä itse pyytänyt kunnalta selvitystä elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämisestä.

 

Koulun rehtorin mukaan koulussa on tiedotettu esimerkiksi seurakunnan järjestämistä tilaisuuksista. Koulu on lähettänyt koteihin tiedotteen seurakunnan kanssa järjestettävistä tilaisuuksista koskien kevättä 2015. Tiedotteessa on pyydetty vanhemmilta tieto, voiko lapsi osallistua mainittuihin tilaisuuksiin. Asianomaisen kunnan kouluille osoitetun ohjeen mukaan koulun tulee huolehtia siitä, ettei uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumatta jättämisestä aiheudu leimautumista. Kunnan antamasta selvityksestä ei ilmennyt vaihtoehtoista toimintaa tai sen sisältöä.

 

Kunnassa annetun ohjeen mukaan huoltajilta tiedustellaan oppilaiden osallistumisesta uskonnollisiin tilaisuuksiin kun lapsi ilmoittautuu esiopetukseen 1. tai 7. luokalle. Ilmoittautumislomakkeessa pyydetään ilmoittamaan, jos lapsi kuuluu johonkin muuhun uskontokuntaan kuin evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai jos lapsi ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan. Viimeksi mainitussa tapauksessa lomakkeessa pyydetään vanhempia ilmoittamaan osallistuuko lapsi uskonnon vai elämänkatsomustiedon tunneille. Kunnan antaman selvityksen mukaan elämänkatsomustietoa järjestetään, mikäli opetukseen osallistuu vähintään kolme suhteessa kaikkiin opetuksen järjestäjän koulujen/kunnan oppilaisiin.

 

Ratkaisussaan aluehallintovirasto esittää käsityksenään, että opetuksen järjestäjän tulee määritellä uskonnollisille tilaisuuksille vaihtoehtoisen toiminnan sisältö ja ohjeistaa opettajia siitä. Lisäksi oppilaiden huoltajia tulee informoida uskonnollisille tilaisuuksille vaihtoehtoisten tilaisuuksien sisällöstä. Aluehallintoviraston mukaan kunnan kouluunilmoittautumislomake on siltä osin harhaanjohtava, että se ohjaa vanhempia joko uskonnon tai elämänkatsomustiedon valitsemiseen.

 

Aluehallintoviraston käsityksen mukaan kouluunilmoittautumislomaketta tulisi muuttaa vähemmän ohjaavaan suuntaan, jolloin huoltajille tarjoutuisi aito mahdollisuus pyytää muun uskonnon opetusta.

 

Yleisesti aluehallintovirasto toteaa päätöksessään, että tarvittavilta osin uskonnollisen tilaisuuden vaihtoehtona järjestettävä toiminta tulee määritellä perusopetusasetuksen 9 §:ssä tarkoitetussa opetuksen järjestäjän kouluja koskevassa lukuvuosittaisessa suunnitelmassa. Lisäksi saattaa olla tarpeen, että opetuksen järjestäjä antaa opettajille ohjeet ja käytännön esimerkkejä asianmukaiseksi nähtävästä vaihtoehtoisesta toiminnasta. Toiminnan tulee olla opetussuunnitelman mukaista toimintaa, ei pelkkiä läksyjen tekoa tai muuta vastaavaa ”oppilaan säilyttämistä”. Näin kouluilla olisi yhtenäinen linja, ja yksittäiselle opettajalle ei jäisi asiassa liian suurta vastuuta ja toisaalta myöskään liikaa tulkinnan varaa.

2.4.2015 (LSSAVI/876/06.06.01/2015)

Kantelu koski uskonnollisten tilaisuuksien järjestämistä keskisuomalaisessa koulussa. Kantelussa mainittiin mm. syysmessun olevan pakollinen muille paitsi elämänkatsomustiedon opiskelijoille. Lisäksi kantelu koski elämänkatsomustiedon opiskeluun liittyvää tiedottamista kouluun ilmoittautumisen yhteydessä ja seurakunnan toimintaa koulussa.

Kyseisen kunnan selvityksen mukaan osallistumisesta uskonnollisiin tilaisuuksiin kysytään kouluun ilmoittautumisen yhteydessä sekä jokaisen lukuvuoden alussa. Lisäksi kouluun ilmoittautumisen yhteydessä huoltajilta kysytään, miten he haluavat lapsensa opetuksen järjestettäväksi, mikäli lapsi ei kuulu ev.lut. seurakuntaan.

Aluehallintoviraston ratkaisun mukaan opetuksen järjestäjän tulee tarjota oppilaiden vanhemmille lukuvuoden aikana informaatiota uskonnollisista tilaisuuksista ja niille vaihtoehtoisesta toiminnasta sekä näiden sisällöstä. Muilta osin kantelu ei antanut aluehallintoviraston mukaan aihetta enempiin toimenpiteisiin. Virasto mm. katsoi, että kouluunilmoittautumislomake on selkeä ja informatiivinen.

Eräässä koulussa jossain päin Suomea oli perinteenä, että kuutosen tytöt järjestivät kevätjuhlassa ”muotinäytöksen”. Ideana oli esitellä lukuvuoden aikana tekstiilitöissä valmistettuja vaateparsia samaan tapaan kuin oikeassakin muotinäytöksessä. Ohjelmaan kuului yleensä myös muutamia tanssiaskelia.

Kävi sitten niin, että eräällä luokalla oli yksi lestadiolainen tyttö, joka uskonsa puolesta ei saanut tanssia. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta koulun historiassa mutta aikaisemmin asiasta ei niin oltu välitetty. Ne, jotka eivät voineet osallistua, eivät vain osallistuneet. Nyt kyseessä olleen luokan tytöt eivät oikein tätä sulattaneet. He halusivat, että kaikilla on mahdollisuus osallistua esitykseen, joten he päättivät vaihtaa koko ohjelmanumeron. Musiikin opettajan avustuksella luokasta tehtiin bändi, johon kaikki luokan oppilaat pääsivät mukaan. Myös pojat.

Kun kuulin tästä niin tuumin, että ajattelivatpa nämä 12-13- vuotiaat tytöt ikäisekseen harvinaisen kypsästi. He osasivat asettua toisen asemaan ja käyttivät mielikuvitustaan oivallisesti tilanteen ratkaisemiseksi.

Kantelupukki on saanut taas kevään aikana viestejä siitä, kuinka jotkut koulut ja päiväkodit järjestävät kevätjuhlansa kirkossa uskonnollisena tilaisuutena. Siis tietäen, että oppilaiden joukossa on myös uskonnottomia ja muita kuin luterilaisia. Mm. Lounais-Suomen aluehallintovirasto on päätöksissään todennut, että koulujen perinteisten juhlien tulisi olla sisällöltään sellaisia, ettei vaihtoehtoista tilaisuutta tarvitsisi järjestää ja että oppilaiden yhdenvertainen kohtelu edellyttää, ettei lukukausien päätöstilaisuuksia järjestetä uskonnollisina tilaisuuksina. Sama periaate on kirjattu Opetushallituksen menettelytapaohjeeseen. Molemmat pohjaavat suoraan perustuslakiin.

Kun koulu järjestää kevätjuhlan kirkossa hartaustilaisuutena, se ei pelkästään riko Suomen lakia. Koulu osoittaa tämän lisäksi omaavansa vähemmän mielikuvitusta, empatiakykyä ja kypsyyttä kuin nuo 12-13- vuotiaat tytöt, joista alussa kerroin.

Kaikesta huolimatta hyvää kesää!

Karppa